helmikuu 2006

ESA vahvistaa: CryoSat tehdään uudelleen

Lokakuussa 2005 kirjoitimme ESA:n epäonnistuneesta Cryosat-jäätiköidentutkumussatelliitin laukaisusta:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/10/entry_110.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/10/entry_109.html

Niin kuin jo silloin ennustettiin, ESA on nyt päättänyt rakentaa Cryosatin uudelleen. Tehtävä on Maapallon ilmastomuutoksen tutkimuksen kannalta erittäin tärkeä, koska mikään muu tutkumuslaite ei anna yhtä tarkaa kuvaa jäätiköiden sulamisesta kuin Cryosat.

ESA:n tiedote: http://www.esa.int/esaCP/SEM9XHMVGJE_Finland_0.html

Falcon 1 käynnisti jo moottorinsa

Falcon 1 torstaisissa laukaisutesteissä ilmenneet ongelmat saatiin ratkaistua ja perjantaina koko laukaisuohjelma meni ongelmitta läpi. Ohjelma eteni aina raketin päämoottorin käynnistykseen asti, jonka jälkeen se keskeytettiin. Varsinainen laukaisu antaa vielä odottaa itseään muutaman viikon.

Aiheesta lisää:

http://www.spacex.com/

http://www.google.fi/search?q=%22Falcon+1%22+site:www.ponttokamera.net&hl=fi&lr=&as_qdr=all&start=10&sa=N

Falcon 1 laukaisu viivästyy 2..4 viikkoa

Eilinen laukaisuharjoitus ei onnistunut. Lähtölaskenta pysähtyi vain hetkeä ennen nollakohtaa. Tänään on tarkoitus tehdä uusi koe. Varsinaista laukaisua päästään yrittämään seuraavan kerran vasta kahden viikon tai kuukauden päästä.

Aiheesta lisää:

http://www.spacex.com/

http://www.google.fi/search?q=%22Falcon+1%22+site:www.ponttokamera.net&hl=fi&lr=&as_qdr=all&start=10&sa=N

Falcon 1 laukaisu siirtyy vielä päivällä

SpaceX -yhtiön uusi raketti, Falcon 1:n piti laukaista tänään, mutta se on siirretty huomiselle. Tänään käydään läpi koko laukaisuohjelma päämoottorin lyhyttä käynnistystä myöten, ja jos kaikki menee hyvin, laukaisua yritetään huomenna illalla Suomen aikaa.

Aiheesta lisää:

http://www.spacex.com/

http://www.google.fi/search?q=%22Falcon+1%22+site:www.ponttokamera.net&hl=fi&lr=&as_qdr=all&start=10&sa=N

Plutoluotaimen matka alkanut hyvin

Tammikuun 19. päivä laukaistu Pluto-luotain New Horizons on tehnyt ensimmäiset korjaukset lentorataansa. Venäläisvalmisteisella päämoottorilla varustettu Atlas V tarjosi luotaimelle odotettuakin tarkemman kyydin. Raketin toisen vaiheen, Centaurin tehtävä oli nostaa luotain ulos Maan kiertoradalta ja hienosäätää lentoradan suunta oikeaksi. Kolmantena vaiheena oli Altaksen valmistajan Lockheed Martinin verivihollisen, Boeing-yhtiön toimittama Star 48B, kiinteää polttoainetta käyttävä tehokas hyrrästabiloitu raketti, jonka tehtävä oli enää vain lisätä luotaimen nopeutta ja nostaa se ulos Aurinkoa kiertävältä radalta kohti Jupiteria, jonka painovoimakentästä se saa vielä lisää vauhtia. Jupiterin käyttäminen gravitaatiolinkona lyhentää matka-aikaa Plutoon viidellä vuodella.

Irrottauduttuaan Star 48B-vaiheesta, New Horizons oli 16 kilometrin sekuntivauhdilla nopein koskaan lähetetty avaruusluotain. Lentoradan tai -nopeuden hienosäätö on tässä vaiheessa aina tarpeen, täydellisen tarkka ei mikään kantoraketti ole. New Horizonin kohdalla oli varauduttu korjaamaan luotaimen nopeutta 100 m/s johonkin suuntaan. Tarvetta oli kuitenkin hidastaa vauhtia vain 20 m/s. Lennon tässä vaiheessa käyttämättä jäävä polttoaine vastaa siis liiketilan muutosta 80 m/s ja se voidaan hyödyntää lennon myöhemmässä vaiheessa, Pluton ohituksen jälkeen, jolloin matka jatkuu Pluton taakse Kuiperin vyöhykkeelle.

Nopeutta on nyt hidastettu tuo 20 m/s ja New Horizons ohittaa Jupiterin 28.2.2007 ja määränpäänsä Pluton 14.7.2015. Hauska sattuma on se, että käytetty raketin kolmas vaihe, Star 48B, lentää ratakorjauksen jälkeen nopeammin kuin itse luotain ja tulee saavuttamaan Jupiterin ennen luotainta. Plutoon saavuttaessa se on kuitenkin 200 000 000 kilometriä sivussa. Saman verran olisi mennyt ohi myös New Horizons, ellei sen vauhtia olisi nyt hidastettu.

Lähiviikkojen aikana luotaimen järjestelmiä testataan ja varmistetaan Jupiterin ohituksen onnistuminen. Ohilennon aikana Jupiterista tullaan tekemään aktiivisesti havaintoja, joiden tulokset lähetetään Maahan. Sen jälkeen luotain laitetaan "horrokseen" ja herätetään vain silloin tällöin tarkistuksia varten, kunnes puolisen vuotta ennen Pluton ohitusta luotain joutuu tosissaan töihin. Radiosignaalin kulku luotaimesta Maahan kestää tuolloin jo neljä tuntia. Intensiivisin tutkimusvaihe, Pluton lähiohitus kestää vain vuorokauden. Luotaimen on toimittava itsenäisesti koko sen ajan, koska radioviiveen takia sitä ei voi ohjata Maasta käsin. Virheisiin ei ole varaa, koska toista tilaisuutta ei tule. Kaikki tutkimustieto tallennetaan luotaimen muistiin, josta se myöhemmin lähetetään Maahan. Pitkän etäisyyden takia tiedonsiirtonopeus on varsin alhainen, vastaten ensimmäisiä puhelinmodeemeja. Kaiken tietomäärän siirtämiseen kuluu muutama kuukausi ohilennon jälkeen. Tehtävän haasteellisuuden takia kaikkia toimintoja tullaan testaamaan ja harjoittelemaan ennen Plutoon saapumista. Jupiterin ohitus tarjoaakin hyvän mahdollisuuden tähän.

New Horizonin matkaa voi seurata osoitteessa http://pluto.jhuapl.edu/mission/whereis_nh.php, jossa luotaimen sijainti näkyy kartalla.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/newhorizons/main/index.html

http://pluto.jhuapl.edu/launch/index.php