kesäkuu 2005

MARSIS-tutka valmiina käyttöön

ESA:n Mars Express –luotaimen MARSIS-tutkan kaikki antennit on alkuvaikeuksien jälkeen avattu ja laite on käyttöönottovaiheen jälkeen 4.7.2005 valmiina käyttöön. Ensimmäiset testit on jo tehty. Niillä varmistetaan, että laite toimii niin kuin on suunniteltu.

MARSIS-tutkalla mitataan Marsin ilmakehää, sekä itse planeetan pintarakennetta aina 5 km:n syvyyteen asti. MARIS käyttää pitkäaaltoista radiosignaalia, jonka vuoksi se pystyy mittaamaan Marsin pintaa vain yöllä, kun ilmakehän ionosfääri ei ole haittaamassa radioaaltojen etenemistä. MARSIS tutkimuksien tuloksena on luvassa ensimmäisiä suoria mittaustietoja Marsin pinnan alaisista rakenteista.

Lisätietoja:

http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/index.html

Cosmos 1:n epäonnistuminen lähes varmaa

Jälkeäkään ei ole kuulunut tai näkynyt toissa päivänänä laukaistusta aurinkopurjehtijasta, Cosmos 1:stä. Sen kantoraketissa, Volna-ohjuksessa ilmeni vikaa 83 sekuntia lähdön jälkeen. Satelliitin etsintöjä silti jatketaan.

Cosmos 1 -projektin kotisivu: http://www.planetary.org/solarsail/ 

Cosmos 1:n kohtalo yhä epävarma

Venäjän avaruusvirasto on ilmoittanut, että Cosmos 1: n laukaisu epäonnistui ja satelliitti on syöksynyt maahan. Volna-raketin ensimmäisessä vaiheessa oli toimintahäiriö ja se sammutti moottorinsa ennen aikojaan. Tämä on ristiriidassa sen tiedon kanssa, että satelliitista olisi kuultu radiosignaali. Signaali kuultiin kahdella maa-asemalla. Signaali oli kuitenkin heikko, eikä sen alkuperästä ole täyttä varmuutta. Riippuen kantoraketin vajaatoiminnan asteesta, Cosmos 1 voi olla syöksynyt maahan, tai se voi olla aiottua matalammalla radalla. Etsintöjä jatketaan toistaiseksi.

Jos satelliitti on radalla, ja jos se on käynnistynyt suunnitellusti, se saattaa avata aurinkopurjeet muutaman päivän kuluttua automaattisesti, jolloin se olisi hyvin nähtävissä paljain silmin. Siihen asti, radiosignaalia yritetään etsiä satelliitin oletetusta sijainnista. USA:n strateginen komento- ja valvontakeskus USSTRATCOM etsii satelliittia tutkan avulla, joka pystyy paikallistamaan kaikki kiertoradalla olevat nyrkkiä suuremmat kappaleet.

Cosmos 1 piti laukaista n. 800 km:n korkeuteen ympyräradalle. Matalalla, tai liian elliptisellä radalla ilmakehä jarruttaisi suurilla aurinkopurjeilla varustettua satelliittia nopeasti ja se putoaisi Maahan.

Mikäli Cosmos 1:n laukaisu epäonnistui, se oli toinen epäonnistunut laukaisu venäjällä saman päivän aikana. Toinenkin, sotilaallista hyötykuomaa kuljettanut Molnyia-raketti syökyi eilen maahan vähän lähtönsä jälkeen.

Viimeisimmät tilannetiedot:

http://planetary.org/solarsailblog/index_05.html 

http://www.planetary.org/solarsail/latest_update.html 

Cosmos 1 -projektin kotisivu:

http://www.planetary.org/solarsail/ 

Cosmos 1:stä heikko signaali?

On edelleen epävarmaa, missä Cosmos 1 on. Siitä on kuultu signaaleja, joskin epämääräisiä, jotka antavat ymmärtää satelliitin olevan kiertoradalla. Ei aiotulla radalla, mutta radalla kuitenkin.

Satelliitin etsiminen ilman tarkkoja sijaintipaikkatietoja on todella työlästä. Heikkotehoisen radiosignaalin vastaanottaminen edellyttää antennin suuntaamista satelliittia kohti. Suuntaaminen on mahdotonta, ellei satelliitin paikkaa taivaalla tiedetä. Voi kulua useita päiviä, tai viikkoja, ennen luotettavan yhteyden saamista aurinkopurjetta kokeileman lähetettyyn Cosmos 1 -tekokuuhun. Edellyttäen tietysti, että sen rata on vakaa ja se pysyy avaruudessa.

Viimeisimmät tilannetiedot: http://planetary.org/solarsailblog/index_04.html

Cosmos 1 laukaistiin, ei varmuutta onnistumisesta.

Aurinkopurjetta kokeileva Cosmos 1 –satelliitti laukaistiin suunnitellusti eilen illalla 22:46 Suomen kesäaikaa. Laukaisu onnistui ainakin ensimmäisen vaiheen irrotukseen asti suunnitellusti. Satelliitista vastaanotettiin tässä vaiheessa ensimmäinen signaalikin. Raketin toisen vaiheen piti tämän jälkeen nostaa satelliitti kiertoradalle. Eri telemetriatiedot tämän vaiheen onnistumisesta ovat ristiriitaisia. Satelliitista ei ole vastaanotettu mitään signaalia.

Vielä ei tiedetä, menikö laukaisussa jokin asia vikaan, ja jos meni, mitä siitä on seurannut. Satelliitti voi olla väärällä radalla, tai se ei ole päässyt kiertoradalle lainkaan. Tässä vaiheessa käytettävissä olevat ristiriitaiset tiedot eivät kerro tämän enempää.

Viimeisimmät tilannetiedot: http://planetary.org/solarsailblog/index_03.html

Aurinkopurjehtija valmiina lähtöön

Ensimmäinen aurinkopurjetta kokeileva avaruusalus Cosmos 1 odottaa tänä iltana 22:46 suomen kesäaikaa tapahtuvaa laukaisua. Alus lähetetään matkaan Barentsinmereltä, sukellusveneestä. Rakettina käytetään alun perin mannertenväliseksi ohjukseksi suunniteltua ja rakennettua Volna-ohjusta (SS-N-18). Nyt tämä atomipommia kuljettamaan suunniteltu raketti toimii tieteen hyväksi. Laukaisusta on ilmoitettu USA:n viranomaisille, jotta vääriltä ohjushyökkäys-hälytyksiltä vältytään.

Ensimmäinen laukaisu vuonna 2001 epäonnistui, koska alus ei irronnut raketin ylimmästä vaiheesta, vaan putosi sen mukana takaisin maahan. Tässä testissä oli tarkoitus kokeilla purjeen avautumista avaruuden olosuhteissa. Aluksessa oli vain kaksi purjetta eikä sitä laukaistu kiertoradalle asti. Testit jäivät kuitenkin kokonaan tekemättä raketin toimimattomuuden takia.

Aurinkopurje perustuu Auringon valon käyttämiseen työntövoiman aikaansaamiseksi. Alus on pieni, vai sadan kilon painoinen. Se sijoitetaan Maata kiertävälle radalle, jossa aluksen kahdeksan, yhteensä 600 neliömetrin kokoista aurinkopurjetta avataan. Ne avautuvat aluksen ympärille kukan terälehtien tavoin. Purjeet ovat käännettäviä. Ne käännetään kohtisuoraan Aurinkoon aluksen matkatessa kiertoradallaan poispäin Auringosta, ja sivuttain aluksen lähestyessä Aurinkoa. Tällä tavalla auringon valon pitäisi lisätä aluksen nopeutta ja nostaa sen kiertorataa. Purjeiden arvellaan kestävän nelisen viikkoa, jona aikana niiden toimivuus saadaan selville.

Aurinkopurjetta voidaan käyttää rakettimoottorien sijasta matkattaessa Aurinkokunnassa. Vaikka niiden synnyttämä työntövoima on pieni, niitä voidaan käyttää pitkiä aikoja yhtä mittaa, ja tällä tavalla saavuttaa suurempia nopeuksia kuin perinteisillä rakettimoottoreilla. Auringon valoa tähän tarkoitukseen riittää jonnekin Jupiterin etäisyydelle asti. Kauempana purjeiden teho heikkenee. Silloin purjeille voidaan antaa lisätehoa Maasta, tai vaikkapa Kuusta lähetettävän laser-säteen avulla. Tällä tavalla aurinkopurjetta voitaisiin käyttää periaatteessa jopa tähtien välisillä lennoilla.

Mikäli laukaisu onnistuu ja purjeet saadaan avattua, Cosmos 1:n pitäisi näkyä hyvin paljaallakin silmällä. Se sijoitetaan napojen kautta kulkevalle radalle, joten se tulee säännöllisin väliajoin Suomenkin ylle. Ohjeet aluksen paikallistamiseksi yötaivaalta julkaistaan tällä sivustolla jos ja kun se aika koittaa.

Aiheesta enemmän:

http://www.planetary.org/solarsail/

http://www.solarsail.org/

Progress M-53 rahtialus telakoitui kansainväliseen avaruusasemaan

Miehittämätön Progress M-53 rahtialus telakoitui kansainväliseen avaruusasemaan ISS:n viime yönä 3:42 Suomen kesäaikaa. Telakointi tehtiin poikkeuksellisesti käsiohjauksella, koska automaattiohjausta ei saatu kytkettyä päälle. Aseman komentaja, kosmonautti Sergei Krikalev otti Progressin käsiohjaukseen toimintahäiriön tultua ilmi. Krikalev on maailman kokenein avaruuslentäjä. Hän on parhaillaan kuudennella lennollaan, viettänyt avaruudessa kaikkiaan yli puolitoista vuotta ja tehnyt seitsemän avaruuskävelyä.

Progress M-53 tuo asemalle yhteensä 2114 kg rahtia, josta mm. 420 litraa vettä, 109 kg happea ja 180 kg polttoainetta. Mukana on lisäksi ruokaa sekä käyttö- ja tutkimustarvikkeita. Varaosia rikkinäiseen Elektron-happigeneraattoriin, kamera sukkulan tiilien tarkastamiseen, miehistön henkilökohtaisia tavaroita, elokuvia yms. ajanvietettä.

Progress on miehittämätön muunnos Venäläisestä miehitetystä Soyuz-alukesta. Sen eri versiot ovat tehneet 70-luvun lopusta alkaen yhteensä toista sataa lentoa, ja se onkin osoittautunut varsin luotettavaksi kuormajuhdaksi. Se paitsi tuo tavaraa, myös vie jätteitä avaruusasemalta pois. Rahdista tyhjennetty Progress täytetään jätteillä, irrotetaan asemasta ja ohjataan Tyynen Valtameren päällä ilmakehään tuhoutumaan.

ISS on toiminut säästöliekillä viimeiset lähes kaksi ja puoli vuotta ja ollut pelkästään venäläisten Progress-aluksien huollon varassa Columbian onnettomuuden jälkeen. Progress on muutenkin käymässä pieneksi ISS:n tarpeita silmällä pitäen. Sen tulee korvaamaan eurooppalainen ATV (Automated Transfer Vehicle), joka pystyy kuljettamaan asemalle viisi ja puoli tonnia tavaraa. Ensimmäinen ATV, ”Jules Verne”, laukaistaan avaruuteen vuonna 2006 eurooppalaisella Ariane 5 –raketilla.

Siinä missä Progress on rahtialukseksi muutettu miehitetty alus, on ATV:stä mahdollista tulevaisuudessa rakentaa miehitetty versio. Siinä on jo valmiina kaikki muu paitsi elossapitojärjestelmät ja maahanpaluukapseli. Eurooppa voisi näin ollen olla Venäjän, USA:n ja Kiinan jälkeen neljäs ihmisen avaruuteen lähettänyt yhteisö.

Lisätietoa:

http://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition11/exp_11_progress.html  

Mars Express avasi onnistuneesti toisen antennipuomin

Puolitoista vuotta Marsia kiertäneen eurooppalaisen Mars Express –luotaimen MARSIS-tutkan toinen antennipuomi avattiin onnistuneesti alkuviikolla. Antennien avaamista on viivästetty yli vuodella, koska laskelmat osoittivat avaamisen voivan olla vaarallista ja voivan vaurioittaa itse luotainta.

Kaksi 20 m:n ja yksi 7 m:n mittainen antenni olivat laskostettuna luotaimen kyljissä olevissa laatikoissa, joista ne oli määrä avata jo yli vuosi sitten keväällä, heti luotaimen tutkimusjakson alussa. Antennien avaamista ei ole voitu kokeilla, koska todellisia olosuhteita vastaavaa tilaa, avaruuden painottomuutta, ei voida Maassa jäljitellä. Niiden avaamista on sen vuoksi mallinnettu tietokonesimulaatiolla. Avaamista tutkittiin vielä kun luotain oli matkalla Maasta Marsiin. Kun laskelmat yhdessä vaiheessa osoittivat, että antennit voisivat avautuessaan holtittomasti poukkoilla puolelta toiselle, ja jopa kolhia itse luotainta, avaamista päätettiin lykätä ja jatkaa tutkimuksia.

Viimein tämän vuoden keväällä, avaamisen todettiin sittenkin olevan turvallista ja sille annettiin lupa. Ensimmäinen antenni avattiin jo toukokuun alussa. Avaaminen onnistui muuten hyvin, mutta antennin yksi nivel jäi lukkiutumatta. Se saatiin kuitenkin lukkiutumaan, kun luotainta käännettiin siten, että Auringon säteily lämmitti antennia. Ennen toisen antennin avaamista, ongelman syytä haluttiin selvittää tarkemmin. Tiistaina 14.6 Mars Expressille lähettiin käsky avata toinen 20 m:n antenni. Luotain ohjattiin samalla hitaasti pyörivään liikkeeseen, jotta Aurinko lämmittäisi avattavaa antennia. Avaaminen sujui tällä kerralla täysin suunnitelmien mukaisesti, ilman ongelmia. Kolmas, 7 m:n antenni, on määrä avata tänään. Sitä ei pidetä kriittisenä sen sijainnin ja lyhyyden takia.

Kaikki kolme antennia avattuna, aloitetaan MARSIS-tutkan käyttöönotto. Tämä on yksi mielenkiintoisimpia laitteita, jolla Marsia on koskaan tutkittu. MARSIS (Mars Express Sub-Surface Sounding Radar Altimeter) on pitkillä radioaalloilla toimiva tutka, joka pystyy tunkeutumaan muutamia kilometrejä Marsin pinnan alle, paljastaen planeetan pinnan alaiset rakenteet. Marsia ei ole aikaisemmin tutkittu pintaa syvemmältä, joten olivatpa tulokset millaisia hyvänsä, ne ovat aivan uusia. Marsissa on joskus ollut paljon vettä. On esitetty teoria, että vettä saattaa olla edelleenkin paljon Marsin pinnan alaisissa luolissa ja onkaloissa. MARSIS-tutka on ensimmäinen laite, joka voi paljastaa pinnan alaiset veden täyttämät onkalot.

Suurien vesimassojen löytyminen Marsista olisi jo itsessään suuri uutinen. Se olisi myös suuri helpotus tulevaisuuden miehitetyille Mars-lennoille. Marsin vedestä voitaisiin valmistaa happea ja rakettipolttoainetta, sekä tietenkin käyttää juomavetenä ja peseytymiseen, viljelmien kasteluun yms.

Lisätietoja:

http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/index.html 

Discovery jälleen laukaisualustalla

Avaruusukkula Discovery on toistamiseen laukaisualustalla odottamassa heinäkuun 13. avautuvaa laukaisuikkunaa. Se tuotiin alustalle ensimmäisen kerran jo huhtikuun 7. päivä ja oli tarkoitus laukaista avaruuteen toukokuussa, mutta tankkaustesteissä ilmenneiden vikojen takia Discovery vietiin takaisin kokoonpanohalliin. Polttoaineen määrämittareissa oli häiriöitä ja jäänmuodostus nestemäisen hapen putkilinjan alkupäähän oli odotettua runsaampaa. Niinpä koko polttoainetankki apureketteineen päätettiin irrottaa sukkulasta ja tilalle asennettiin alunpitäen Antlantiksen lentoa varten varattu tankki ja apuraketit. Tämä oli nopein tapa vian korjaamiseksi.

Discoveryn on määrä tehdä ensimmäinen lento yli kaksi vuotta sitten tuhoutuneen Columbia-sukkulan jälkeen laukaisuikkunassa, joka avauttuu heinäkuun 13. päivä ja sulkeutuu 31. päivä. NASA ei ota lennolla mitään vältettävissä olevia riskejä, joten ongelmien ilmaantuessa lento voi siirtyä entisestään. Sukkulaan on tehty lukuisia parannuksia, joiden on määrä estää Columbian onnettomuuden aiheuttanut jään ja polttoainetankin eristeiden irtoaminen nousun aikana. Columbian tankista irronnut eristeenkappale iskeytyi toisen siiven johtoreunaan puhkaisten siiven lämpökilven. Ilmakehään paluun aikana kuuma plasma pääsi siiven sisään vaurioittaen sen rakenteita. Siipi hajosi ja sukkula joutui hallitsemattomaan tilaan 60 km:n korkeudella hajoten Texasin taivaalle tuhoten koko seitsenhenkisen miehistön.

Columbian onnettomuus oli paha takaisku kansainvälisen avaruusaseman rakennusprojektille, joka on suunniteltu pelkästään sukkulan varaan. Nyt NASA on luopumassa sukkulasta kokonaan vuonna 2010, ja kaikki loput lennot on tarkoitus tehdä pelkästään avaruusaseman tarpeita varten. Myös aseman kunnossapito on suunniteltu pitkälti sukkulan varaan, joten NASA joutuu suunnittelemaan tämänkin puolen uudestaan.

Lisätietoja:

http://www.nasa.gov/returntoflight/main/index.html 

New Horizons Goddardin avaruuskeskukseen

Ensimmäinen Plutoon lähetettävä luotain New Horizons on kuljetettu valmistuspaikastaan Johns Hopkins:in yliopistosta NASA:n Goddardin avaruuskeskukseen testejä varten. Luotain on tarkoitus laukaista kohti määränpäätään vuoden 2006 tammi- tai helmikuussa. Perillä luotaimen on määrä olla kesällä 2015, jolloin Pluto on 3,1 miljardin kilometrin päässä Maasta. New Horizons on näin ollen tähän asti nopein ulkoplaneetoille lähetetty luotain. Atlas V -raketilla tapatuvan lähdön jälkeen New Horizons saavuttaa Kuun radan jo yhdeksän tunnin lennon jälkeen. Jupiterin ohi luotain lentää 13 kuukautta myöhemmin kiihdyttäen vauhtia jättiläisplaneetan painovoimakentässä.

Pluto on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jota ei ole vielä luotaimien avulla tutkittu. Tutkimuksella alkaakin olla kiire, sillä Pluto on parhaillaan etääntymässä Auringosta. Samalla Pluton pintalämpötila laskee ja jossakin vaiheessa ilmakehä tiivistyy planeetan pinnalle, jolloin pinta peittyy näkyvistä eikä sitä pystytä enää tutkimaan.

New Horizons lentää Pluton ohi, aktiivinen tutkimusvaihe kestää viitisen kuukautta. Tämän jälkeen luotain jatkaa matkaansa Pluton kiertoradan ulkopuolelle Kuiperin vyöhykkeeseen. Jos luotain vielä on toimintakuntoinen, se voi jatkaa tehtäväänsä tutkimalla joitakin lukuisista Kuiperin vyöhykkeen jäisistä pikku-planeetoista. Komeetat ovat peräisin juuri Kuiperin vyöhykkeeltä, "likaisia lumipalloja", jotka ovat suistuneet radaltaan Aurinkokunnan sisäosiin. Niissä arvellaan olevan jäljellä Aurinkokunnan alkuperäistä rakennusainetta, joten luotain saattaa tuottaa arvokasta tietoa vielä varsinaisen päätehtävän, Pluton tutkimuksen jälkeenkin.

Lisätietoja:

http://pluto.jhuapl.edu/ 

ESA tukee venäjän uutta Kliper-alusta

ESA tulee tukemaan Venäjän suunnittelemaa uutta miehitettyä avaruusalusta, lupasi ESA:n miehitettyjen lentojen, mikrogravitaatio ja tutkimusohjelmien johtaja Daniel Sacotte keskustellessaan Venäjän avaruushallinnon johtajan Anatoly Perminovin kanssa. Kliper -niminen miehitetty alus on suunniteltu korvaamaan jo vanhaksi käynyt, erinomaisen hyvin ja kauan palvelleen Soyuz kapselin. Kliper on uudelleen käytettävä, siivetön alus, joka kykenee kuljettamaan seitsemän hengen miehistön. Sitä tultaisiin käyttämään mm. kansainvälisen avaruusaseman mihehistöjen kuljetukseen.

Vaikka Kliper on siivetön, sen runko on aerodynaamisesti " kantava", joten ilmakehään paluu tapahtuu liitämällä. Alusta pystyy myös jonkin verran ohjaamaan aerodynaamisesti. Vauhdin hidastuessa lentorata jyrkkenee ja maahan Kliper laskeutuu pystysuoraan laskuvarjon hidastamana. Tällä tavalla miehistöön kohdistuvat G-voimat ovat huomattavasti pienempiä kuin kapseli-tyyppisellä aluksella. Kliper laukaistaan avaruuteen kertakäyttöisellä raketilla. Joskus tulevaisuudessa voidaan käyttää myös monikertakäyttöistä rakettia, mutta sellaisia ei ole vielä olemasssa.

Kliper voisi yksinkertaisuudellaan voittaa kaikki avaruussukkulaa vaivaavat ongelmat korkeita käyttökustannuksia myöten. Toisin kuin sukkula , Kliper voidaan varustaa pelastustornilla miehistön turvallisuuden varmistamiseksi nousun aikana. Kliper on puhtaasti miehistönkuljetusalus, rahtia sillä ei kuljeteta.

Ensilento voisi toteutua vuonna 2011.

Lisätietoa:

http://www.russianspaceweb.com/kliper.html

http://www.astronautix.com/craft/kliper.htm 

http://www.novosti-kosmonavtiki.ru/content/photogallery/gallery_032/index.shtml  

http://en.wikipedia.org/wiki/Kliper 

Deep Impact lähestyy kohdettaan

 NASA:n 12.1.2005 matkaan lähetetty Deep Impact –luotain on suunnitellusti lähestymässä kohdettaan, komeettaa Tempel 1. Tulevan heinäkuun 3. päivä luotaimen on tarkoitus irrottaa muutaman sadan kilon painoinen iskeytymisosa, joka ohjataan törmäämään komeetan ytimeen. Iskeytyjässä ei ole räjähdysainetta, mutta se iskeytyy komeettaan niin suurella nopeudella, että törmäyksen seurauksena komeettaan syntyy jalkapallokentän kokoinen kraatteri, ja komeetan sisäosien ainetta sinkoutuu avaruuteen. Deep Impact –luotaimen tutkimusosa on törmäyshetkellä viidensadan kilometrin päässä komeetasta ja se tekee mittalaitteillaan tutkimuksia avaruuteen sinkoavasta aineesta. Törmäystä tullaan seuraamaan tarkasti myös Maassa sijaitsevilla kaukoputkilla, sekä avaruuskaukoputki Hubblella. Tämä on ensimmäinen kerta kun komeetan sisäosien ainetta päästään tällä tavalla tutkimaan.

Lähdön jälkeen luotaimen kaukoputkessa havaittiin samankaltainen vika kuin Hubble avaruuskaukoputkessa oli; kuva on epäterävä. Tämän ei kuitenkaan heikennä tutkimustulosten tieteellistä arvoa, koska tehtävän tärkein tavoite, komeetan sisäosan aineen koostumus pystytään selvittämään suunnitellusti. Lisäksi kuvia voidaan tietokoneella käsitellä ja saada niistä lähes yhtä hyviä kuin alun perin oli tarkoituskin.

Tutkimus on erityisen mielenkiintoinen, koska komeetoissa on Aurinkokunnan alkuperäistä rakennusainetta syväjäädytettynä. Tulosten odotetaan tuovan lisätietoa Aurinkokunnan, ja ehkä myös elämän synnystä.

Lisätietoja:

http://www.nasa.gov/mission_pages/deepimpact/main/

http://deepimpact.jpl.nasa.gov/home/index.html