heinäkuu 2006

Genesis 1 - puhallettava avaruusasema

Rantalelujen toimintaperiaate on kaikille tuttu; pienikokoinen ja halpa lelu puhalletaan täyteen ilmaan, saadaan suuri ja suhteellisen jäykkä pallo, rengas, tai jopa vene. Sama periaate toimii myös avaruudessa. Laukaistaan avaruuteen vahvasta materiaalista valmistettu ”rantapallo”, ja puhalletaan se avaruudessa täyteen ilmaa. Saadaan tilava avaruusasema.

Menetelmää käytettiin jo 1960 –luvulla ensimmäisissä tietoliikennesatelliittikokeiluissa. Echo 1 ja Echo 2 olivat 30 ja 40 metrin kokoisia metallilla pinnoitettuja palloja, jotka laukaistiin tiiviissä paketissa ja puhallettiin pallon muotoon avaruudessa. Ne heijastivat niihin suunnatut radiolähetykset ja pystyivät näin ollen passiivisesti välittämään tietoliikennettä.

Nyt yksityinen Bifelow Aerospace -niminen yritys on vakavissaan kehittämässä puhallettavaa avaruusasemaa. Ensimmäinen lentävä 1/3 kokoinen koeversio, Genesis 1, laukaistiin avaruuteen 12.7.2006 venäläisellä Dnepr-raketilla (SS-18 Satan) siperialaisesta ohjustukikohdasta. Alus on puhallettuna 4,5 metriä pitkä 2,4 meriä halkaisijaltaan oleva lieriö. Kuori on tehty Kevlarista ja vecrtanista. Aluksen sisällä on maksaneiden asiakasyritysten mainoksia kiinnitettynä kuoren sisäpintaan sekä myös irrallisina lappuina leijailemassa vapaana aluksen sisätilassa. Myös NASA:lla on pieni hyötykuorma aluksessa. GeneBox, joka on kenkälaatikon kokoinen automaattinen, tieteellinen tutkimuslaitteisto.

Kuvia Geneses 1:n sisältä löytyy osoitteesta http://bigelowaerospace.com/out_there/index.php

Toinen koealus, Genesis 2, on tarkoitus lähettää vielä tämän vuoden aikana ja sinne saa mukaan vaikka oman kuvansa maksamalla n. $300. Kuvan voi sitten hyvällä tuurilla onnistua näkemään leijailemassa aluksen sisään asennettujen kameroiden välittämistä kuvista. Aluksessa tulee olemaan myös mm. hyönteisiä.

Projektin päämääränä ei kuitenkaan ole pelkästään valokuvien ja esineiden lennättäminen. Tarkoituksena on kehittää ja rakentaa ensimmäinen kaupallinen avaruushotelli, johon riittävän summan maksamalla pääsisi viettämään lomaansa. Jos siis naapureitaan ei saa enää Kanarian matkalla kateelliseksi, voi jatkossa ehkä pistäytyä kesälomallaan kiertoradalla.

Ensimmäiset koealukset ovat luonnollisesti miehittämättömiä. Tekniikka on uusi tässä käyttötarkoituksessa ja se vaatii siksi testaamista. Bigelowin suunnitelmissa on vuonna 2012, kymmenen tai kahdentoista testilennon jälkeen, laukaista ensimmäinen miehityskelpoinen asema avaruuteen.

Turistilennoille sopivaa alusta ei ole vielä tarjolla. Venäläisen Sojuz lienee kyllä ostettavissa tähän tarkoitukseen, mutta vireillä on myös yksityisiä hankkeita ja suunnitelmia aluksiksi, joilla turisti-asemalle voisi matkustaa. Yksi vahva ehdokas on toinen Pelle Peloton –sarjan yritys, SpaceX, jonka Falcon 9 -raketin pitäisi olla valmis hyvissä ajoin ennen vuotta 2012. Falcon 9 mahdollisesti yhdessä saman yrityksen Dragon -aluksen kanssa voisi tarjota kyydin tuleville avaruusmatkailijoille.

Lippujen hintoja voi tässä vaiheessa vain arvailla. Sojuzin kyytiin kansainväliselle avaruusasemalle on päässyt n. $20 miljoonalla, joten hintaluokka lienee tätä tasoa. Koko hankkeen toteutuminen on tietenkin vielä kaikkea muuta kuin varmaa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, millaisella innovatiivisuudella ja rohkeudella Bigelow Aerospace ja muut alan yritykset ovat asiaansa ajamassa. Nyt näyttää jo selvältä, että Scaled Compositen valmistamat SpaceShip 2 -alukset tulevat lähivuosina aloittamaan yleisölennätykset. Kiertoradalle nämä alukset eivät pääse, mutta ne tekevät hypyn yli 100 km:n korkeuteen, jota pidetään avaruuden rajana. Tästä alkaa avaruustekniikan kaupallistaminen. Kun toiminta muuttuu kannattavaksi, vain mielikuvitus on rajana. Olemmeko uuden avaruusajan kynnyksellä?

Discovery laskeutui

 Toinen sukkulalento Columbia-onnettomuuden jälkeen laskeutui tyylipuhtaasti Cape Canaveralin avaruuskeskukseen Floridaan. Discovery sukkulan tekemä lento STS-121 kesti 12 päivää, 18 tuntia, 36 minuuttia ja 54 sekuntia ja se onnistui kaikilta osiltaan erinomaisesti. Kaikki lennolle suunnitellut työt saatiin tehdyksi, Discovery toimi lähes moitteettomasti koko ajan, ja laskeutuminen sujui suunnitellusti.

Mikäli Discoveryn tarkastuksissa ei löydy mitään odottamatonta ja seuraavan lennon valmistelu sujuu suunnitellusti, Atlantis-sukkula kuljetetaan lähtöalustalle elokuun alussa odottamaan lähtöä lennolle STS-115 elokuun lopussa. Lennolla on tarkoitus asentaa avaruusasemaan suuret aurinkopaneelit. Tehtävä tulee olemaan yksi vaikeimpia aseman rakentamisen aikana.

Discovery valmis laskeutumaan

Vuotava APU-yksikkö toimi eilisissä testeissä hyvin, ja vuoto on todennäköisesti typpeä. Yksikköä tullaan käyttämään laskussa tavalliseen tapaan. Lämpösuojan viimeiset tarkastukset eivät paljastaneet mitään vikoja. Sukkula on näin ollen valmis laskeutumaan.

Mahdolliset laskeutumisajat löytyvät taulukosta:

http://www.nasa.gov/pdf/152280main_deorbit.pdf

Aika CDT on 8 tuntia jäljessä Suomen kesäaikaa, joten ensimmäinen laskeutumismahdollisuus on klo 16:07 Suomen kesäaikaa Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan. Vain sää voi pakottaa siirtämään laskeutumista. Viimeistään keskiviikkona sukkulan on laskeuduttava, koska polttoainevarat eivät riitä pidempään.

Laskeutumista voi seurata NASA-TV:stä osoitteessa http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html  sekä blogi-muosossa sivulla http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts121/status.html

Yle kirjoittaa jälleen omiaan

Kuten jo tiedetään, uutisissa on jatkuvasti virheitä. Mikäli uutisoitava kohde on tekninen, ja vähääkään leivänpaahdinta monimutkaisempi, on virheitä aivan varmasti. Avaruustekniikan uutisoinnissa on jatkuvasti virheitä.

"Sukkulan lähdössä Maasta oli ongelmia, kun polttoainesäiliön eristeestä irtosi palasia."

Irtoavia palaset ovat enemmänkin ominaisuus kuin ongelma. Nyt irronneet pienet palaset eivät ole ongelma.

"Sukkulassa on kuitenkin havaittu uusi vika: Nasan mukaan jarrujärjestelmää kontrolloivassa putkistossa on pieni vuoto."

Tähän tarvitaan jo mielikuvitusta, "jarrujärjestelmää kontrolloiva putkisto". Eikä vuotokaan välttämättä ole putkistossa.

Onko tämä näin vaikea asia, ettei YLE:ltä löydy asiantuntemusta edes virheettömien käännösten tekemiseen? Tai rohkeutta oikoluettaa tekeleet jollakin asiantuntijalla?

Koko artikkeli on luettavissa osoitteessa:

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id38599.html

Ja miten asiat oikeasti ovat:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2006/07/entry_208.html

Discovery irrottautui avaruusasemasta

Discoveryn vierailu kansainvälisellä avaruusasemalla on päättynyt ja se on irrottautunut asemasta. Maahan sukkulan on määrä palata maanantaina.

Lento on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin. Ulkoisesta polttoainetankista irtosi lähdössä eristeen palasia, mutta niistä ei ollut haittaa. Sukkulan lämpösuojassa ei ollut korjaamista vaativia vaurioita. Viimeiset tarkastukset tehdään vielä asemasta irrottautumisen jälkeen siltä varalta, että mikrometeoriitit olisivat aiheuttaneet vaurioita sukkulan ollessa telakoituneena asemaan.

Astronautit tekivät kolme avaruuskävelyä. Niiden aikana korjattiin aseman ulkoisia laitteita, mutta tärkeimmät tehtävät liittyivät sukkulan lämpösuojan korjausmenetelmien testaamiseen. Vaurioiden korjaamiseen tarkoitettuja aineita kokeiltiin, ja tulokset tutkitaan Maassa.

Kokeiltiin sitä, miten sukkulan jatkettuun robottikäsivarteen kiinnitetyt astronautit pystyvät tarvittaessa korjaustöihin. Todettiin, että pitkä robottikäsivarsi kyllä notkuu ja antaa myöten, mutta notkuminen on hallittavissa ja korjaukset käsivarren varassa ovat mahdollisia. Jatketun käsivarren avulla astronautit pääsevät käsiksi kaikkialle sukkulan ulkorungon alueelle.

Telakoitumisen jälkeen Leonardo-rahtimoduuli siirrettiin sukkulan lastiruumasta aseman telakointiporttiin. Moduulin n. 2500 kg:n lasti siirrettiin asemalle ja asemalta siirrettiin jätteitä moduuliin. Ennen sukkulan irrottautumista Leonardo siirrettiin takaisin sukkulan lasturuumaan.

Sukkulan miehistössä ollut saksalainen Thomas Reiter jäi asemalle ja palaa takaisin myöhemmällä sukkulalennolla tämän vuoden lopussa.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov

Discoveryn APU-yksikössä vuoto

Ainoa lievä huolenaihe lennon STS-121 loppuvaiheessa on sukkulan APU-yksikössä numero 1 havaittu paineen lasku, jonka syy ei ole vielä selvillä. Sukkulassa peräosassa, pyrstön tyvessä, on kolme toisistaan riippumatonta APU-yksikköä. Niiden tehtävänä on tuottaa käyttöpainetta sukkulan hydrauliikkajärjestelmään. Hydrauliikkaa tarvitaan nousun aikana päämoottoreiden kääntämiseen sukkulan ohjaamista varten. Laskeutumisen aikana APU:ja tarvitaan sukkulan siipien ja peräsimen ohjainpintojen käyttämiseen, laskutelineiden avaamiseen sekä nokkapyörän kääntämiseen. Kiertoradalla ollessa APU:t ovat pysähdyksissä. Vaikka nousussa ja laskussa käytetään kaikkia kolmea APU-yksikköä, sukkula tulee toimeen yhdellä toimivalla APU-yksiköllä.

Laskutelineet voidaan avata vain APU 1:n avulla. Jos se ei ole toiminnassa laskun aikana, telineet voidaan avata varajärjestelmänä toimivan räjähdyspanoksen avulla.

APU käyttää polttoaineena hydratsiinia, joka on omassa säiliössä. Hydratsiinisäiliö paineistetaan typellä. Hydratsiini virtaa paineella polttokammioon jossa se palaa. Palokaasut pyörittävät turbiinia, joka alennusvaihteen välityksellä pyörittää hydraulipumppua.

Yhden APU:n polttoainejärjestelmän paine on laskenut kahta muuta enemmän, joka on merkkinä vuodosta. Vielä ei tiedetä, vuotaako järjestelmästä typpeä vai hydratsiinia. Typpivuoto olisi vaaraton, mutta hydratsiinivuoto aiheuttaisi tulipalovaaran laskeutumisen aikana. Kyseistä APU:a on tarkoitus koekäyttää sunnuntaina, jolloin vian syy ehkä selviää. Jos vika varmistuu typpivuodoksi, se ei vaikuta laskeutumiseen mitenkään. Jos se osoittautuu hydratsiinivuodoksi, annetaan APU:n käydä niin kauan, että säiliö tyhjenee, ja laskeudutaan kahden APU:n varassa.

Tehdyissä riskikartoituksissa APU-yksiköiden on todettu edustavat 30 % sukkulan ja miehistön tuhoon johtavasta kokonaisriskistä. Vain päämoottorit muodostavat APU:ja suuremman riskin. Hydratsiinikäyttöisten APU:jen korvaamista sähkökäyttöisillä on suunniteltu, mutta suunnitelmat on haudattu nyt kun koko sukkulasta ollaan luopumasta vuonna 2010.

Columbian lennolla STS-9 vuonna 1983 hydratsinivuoto sytytti kaksi APU-yksikköä tuleen vähän ennen sukkulan laskeutumista kiitoradalle. Palo jatkui vielä sukkulan pysähtymisen jälkeen aiheuttaen vaurioita sukkulan konehuoneeseen.

Myös sukkulan kahdessa apuraketissa on omat APU-yksiköt niiden suuttimien suuntaamista varten. Molemman apuraketin alapään helmassa on kaksi APU-yksikköä, joista yksi riittää tuottamaan riittävästi painetta suuttimen ohjaushydrauliikalle. Nämä APU:t eivät ole yhtä iso riski kuin sukkulan APU:t koska ne toimivat vain kaksi minuuttia lennon alussa.

Aiheesta lisää:

http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts121/060714mplm/ 

http://www.hamiltonsundstrand.com/hsc/details/0,10389,CLI1_DIV25_ETI5520,00.html#44262h

http://science.ksc.nasa.gov/shuttle/technology/sts-newsref/sts-apu.html#sts-apu

http://groups.msn.com/SpaceCowboySaloon/sts9.msnw

Discoveryn lämpösuoja kunnossa

Discoveryn lämpösuojatiilet ovat kunnossa Maahan paluuta varten. Mitään merkittäviä vikoja ei ole löytynyt.

NASA julkaisi upean videon, joka on kuvattu toisessa apuraketissa sijaitsevalla kameralla:

http://spaceflight.nasa.gov/gallery/video/shuttle/sts-121/mpg/srb_fd01h_ra.mpg

Discovery telakoitui avaruusasemaan

Avaruussukkula Discovery telakoitui torstaina suunnitellusti kansainväliseen avaruusasemaan. Keskiviikkona sukkulan miehistö käytti robottikäsivarteen asennettua kameraa ja laser-mittaria sukkulan lämpösuojatiilien tarkastamiseen. Mitään huolestuttavia vikoja ei löytynyt. Yksi tai kaksi lämpösuojatiilien välissä olevaa täyteliuskaa on tullut pois paikaltaan, samoin kuin Discoveryn edellisellä lennolla. Näiden korjaamistarve selviää tarkemmissa tutkimuksissa lähipäivinä.

Ennen telakoitumistaan asemalle sukkula teki 360 asteen pyörähdyksen poikittaisakselinsa ympäri paljastaen näin vatsapuolensa aseman miehistölle, joka kuvasi sitä tele-objektiivien avulla. Kuvista etsitään mahdollisia vikoja aluksen lämpösuojassa. Tämä kuvauskäytäntö aloitettiin edellisellä sukkulalennolla viime vuonna. TV-kuvista ei paljastunut mitään vikoja sukkulan vatsapuolelta, mutta varmuus asiasta saadaan vasta aseman miehistön ottamista kuvista. Kuvassa sukkulan vatsapuoli, joka joutuu Maahan paluussa kaikkein kovimmalle lämpörasitukselle.

Aluksen toisen siiven etureunasta, mustan kuituvahvisteisen hiilikomposiitin päällä havaitut valkoiset läiskät ovat mitä ilmeisimmin linnun kakkaa (Kuva vasemmalla). Läiskät oli havaittu jo Discoveryn ollessa vielä maassa. Kakka selvisi hienosti koko matkan kiertoradalle saakka.

Polttoainetankista irtosi eristeenpaloja, niin kuin etukäteen tiedettiin. Palat olivat pieniä, ja enin osa irtosi nousun myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin niistä ei enää olisi ollut vaaraa vaikka olisivat osuneet sukkulaan. Vaarallisin aika eristeen irtoamiselle on 35...140 sekuntia lähdön jälkeen. Syy on looginen: Aiheuttaakseen vahinkoa eristeenpalan täytyy törmätä sukkulaan riittävän suurella nopeudella. Kun pala irtoaa tankista, sen vauhti alkaa heti ilmanvastuksen takia hidastua. Samalla sukkula kiihdyttää koko ajan vauhtiaan. Näin ollen eristeen kappaleen suhteellinen vauhti sukkulaan nähden voi kasvaa varsin suureksi ennen sen osumista sukkulan rakenteisiin. Mutta jos eriste irtoaa ensimmäisen 35 sekunnin aikana, sukkulan vauhti ei vielä riitä vaurioiden syntymiseen. Jos se taas irtoaa 140 sekunnin jälkeen, alus on jo niin korkealla, ettei ilmanvastus riitä hidastamaan kappaleen vauhtia vaarallisen paljon ennen sen osumista sukkulaan.

Sukkulan irrotettu polttoainetankki kuvattiin huolellisesti. Se näytti puhtaalta. Tankkiin tehdyt muutokset näyttivät toimineen odotetulla tavalla.

Jos ei jatkotutkimuksissakaan paljastu ongelmia, ja lento sekä laskeutuminen sujuu muutenkin hyvin, voi seuraava, Atlantis-sukkulan lento STS-115 toteutua jo elokuun lopussa. Sukkulatoiminnan johtaja Wayne Hale antoi hyvät uutiset kuultuaan luvan apurakettien asentamiseksi Atlantiksen polttoainesäiliöön.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov 

Asiavirheitä YLE:n uutisissa

YLE24 kirjoittaa:

”17 vuotta aiemmin puolestaan Challenger-sukkula oli tuhoutunut nousussa, kun aluksen polttoainetankki räjähti.”

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id37813.html 

Challengerin polttoainetankissa ei ollut vikaa. Onnettomuuden aiheutti toisen apuraketin lohkojen välisen tiivisteen vuoto, jonka seurauksena useiden vaiheiden jälkeen tankki lopulta hajosi.

Tavallisen median välittämiin avaruus- ja tiede-uutisiin on aina syytä suhtautua tietyllä varauksella. Asiavirheitä on usein.

Tarkka selostus tapahtumien kulusta löytyy osoitteesta:

http://science.ksc.nasa.gov/shuttle/missions/51-l/docs/events.txt

Lisää tietoa Challengerin onnettomuudesta:

http://history.nasa.gov/sts51l.html

Discovery on laukaistu onnistuneesti

Avaruussukkula Discovery on laukaistu onnistuneesti klo 21:37:55 Suomen aikaa ja se on nyt avaruudessa. Ensitöikseen astronautit kuvasivat irrotettua polttoainesäiliötä. Kuvat lähetetään myöhemmin Maahan ja niistä etsitään mahdollisia eristevaurioita. Nousun aikana ei normaalista poikkeavaa eristeen irtoamista havaittu.

Discoveryn pian tehtävä vielä reilun minuutin mittainen radankorjauspoltto kiertoradan korjaamiseksi ympyrän muotoiseksi. Kansainvälisen avaruusaseman sukkula tulee kohtaamaan ensi torstaina.

Aiheesta lisää:

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/ 

Discovery GO!

Lähtölaskennan viimeiset 9 minuuttia ovat alkaneet. Kaikki on tällä kertaa kunnossa niin tekniikan kuin säänkin osalta, ja Discovery on näillä näkymin lähdössä matkaan suunnitellusti klo 21:37:55 Suomen aikaa.

Discovery laukaistaan tankin eristevauriosta huolimatta

Discoveryn ulkoisesta polttoainesäiliöstä irtosi pieni pala eristettä sen jälkeen, kun säiliötä tyhjennettiin toisen tankkauksen jäljiltä viime sunnuntaina. Eristeen irtoamiskohta näkyy kuvassa keltaisen ympyrän sisällä. Kuvassa näkyy myös sukkulan nokan tankkiin kiinnittävän A-tuen toisen haaran alapää. Eriste on lohjennut nestemäistä happea moottoreille kuljettavan putkilinjan kannakkeen ympäriltä.

Irronnut pala on pisimmältä sivultaan n. 8 cm ja painaa vain kolmisen grammaa. Se on kooltaan vain puolet siitä mikä voisi aiheuttaa vaurioita sukkulan lämpösuojatiilille lennon aikana.

NASA on asiaa harkittuaan päätynyt pitämään ongelmaa merkityksettömänä ja tankin täyttö on jo käynnissä tänä iltana klo 21:38 Suomen aikaa tehtävää kolmatta laukaisuyritystä varten. Sää on tällä kertaa suotuinen 80 % todennäköisyydellä. Eristeen irtoamiskohtaa tarkkaillaan tankkauksen aikana ja sen jälkeen, ja jos siihen alkaa muodostua jäätä, joudutaan laukaisua siirtämään ja vika korjaamaan.

Tankin täyttäminen superkylmällä nestemäisellä vedyllä ja hapella aiheuttaa voimakkaita lämpöliikkeitä tankin rakenteisiin alumiinin kutistuessa kylmyydessä. Koko tankki lyhenee arviolta parikymmentä senttiä tankkauksen aikana. Sama lämpöliike tapahtuu toiseen suuntaan, kun tankki tyhjennetään ja se pääsee taas lämpiämään. Tankki on suunniteltu kestämään 13 tällaista jäähtymis/lämpämis-sykliä. Lämpöliikkeet rasittavat myös eristeitä jopa enemmän kuin sukkulan nousu.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/multimedia/foam_gallery.html

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html

ATV läpäisi akustiset testit

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n rahtialus ATV on läpäissyt akustiset testit. Testeissä alus asetetaan alttiiksi samanlaiselle melulle jonka se joutuu laukaisussa kokemaan, ja aluksen tulee luonnollisesti kestää tämä. Testissä käytettävä melu on 144 decibeliä taajuuksilla 25..5000 Hz. Vastaava melu tappaisi ihmisen.

ATV:tä tullaan käyttämään kuljettamaan rahtia avaruusasemalle. Sen kantorakettina toimii ESA:n oma Ariane 5. Osa ATV:n sisätilasta on paineistettu ja se voi toimia myös miehistön työtilana. ATV on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Ensilento on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella.

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/esaCP/SEMTHPVT0PE_index_0.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/11/entry_122.html

Sukkulan toinen naiskomentaja nimetty

Nasa on nimennyt astronautti Pamela Melroy:n vuoden 2007 syyskesään ajoitetun sukkulalennon STS-120 komentajaksi. Hän on vasta toinen nainen tässä tehtävässä. Edeltäjänsä Eileen Collins toimi komentajana sukkulan edellisellä lennolla.

STS-120 on Pamelan kolmas lento. Lennolla liitetään kansainväliseen avaruusasemaan uusi moduuli, italialaisvalmisteinen Node 2, joka tulee myöhemmin toimimaan muiden moduulien kiinnitysalustana.

Aiheesta lisää:

http://www.jsc.nasa.gov/Bios/htmlbios/melroy.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Pamela_A._Melroy

http://www.nasa.gov/mission_pages/station/structure/elements/node2.html

Laukaisu peruttu toistamiseen

Tämän päivän sää Discovery-sukkulan laukaisupaikalla oli vielä huonompi kuin eilen. Klo 20:14 Suomen aikaa lennonjohto päätti keskeyttää valmistelut tältä päivältä ja yrittää uudelleen ensi tiistaina, jolloin laukaisuaika on 21:38 Suomen aikaa. Sääennusteet antavat 40 % todennäköisyyden suotuisalle säälle tiistaiksi, joka on USA:n itsenäisyyspäivä.

Laukaisun viivästymisen vuoksi sukkulaa täytyy jo huoltaa, mm. polttokennojen vetysäiliötä täytyy täydentää. Sukkula saa lennon aikana tarvitsemansa sähköenergian vetyä ja happea käyttävistä polttokennoista, jotka tuottavat samalla vettä miehistön tarpeisiin.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html 

Sää haittaa jälleen Discoveryn laukaisua

Discovery-sukkula on tankattu, astronautit ovat parhaillaan aamiaisella, mutta sää alueella on huonompi kuin eilen mahdollistaen laukaisun vain 30 % todennäköisyydellä.

Vaikka sukkula voisikin sään puolesta lähteä, pitää sään olla riittävän hyvä myös lennon keskeytystä varten. Sukkulalla on kaksi erilaista tapaa keskeyttää nousu. Se voi kiertoradalle nousemisen sijaan laskeutua Espanjaan, ja tehdä samalla Atlantin ylityksen maailman ennätyksen, noin puoli tuntia. Toinen keskeytysproseduuri tuo sukkulan takaisin Floridaan, ja silloin sään on oltava riittävän hyvä myös laskeutumista varten.

Kumpaakaan keskeytystapaa ei ole kokeiltu.

Lähtövalmistelun edistymistä voi seurata osoitteessa http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts121/status.html ja NASA-TV:ssä osoitteessa http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html 

Laukaisu peruttu

Discoveryn laukaisu on huonojen sääolosuhteiden takia peruttu tältä päivältä. Uusi yritys aikaisintaan huomenna 22:26 Suomen aikaa.

Päivittäisen laukaisuikkunat löytävät tästä linkistä: http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts121/fdf/sts121windows.html 

Puoli tuntia lähtöön

Discoveryn laukaisuvalmistelu on sujunut ongelmitta eikä teknistä estettä laukaisulle ole. Yhdessä sukkulan takaosan ohjausraketin lämmitysjärjestelmän termostaatissa on vikaa, mutta yhden raketin toimimattomuudesta ei ole haittaa, joten tämä ei anna aihetta siirtää laukaisua.

Sää on tällä hetkellä ongelma mahdollistaen laukaisun vain 40 % todennäköisyydellä. Alueella on hajanaista pilvisyyttä ja mahdollisesti salamointia.

Laukaisun reaaliaikainen seuranta löytyy osoitteesta http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts121/status.html

Laukaisua voi myös seurata suorana lähetyksenä NASA-TV:stä osoitteessa http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html

Kahdeksan ja puoli minuuttia

Avaruussukkula lentää avaruudessa kymmenen kertaa kiväärin luotia nopeammin. Kiertoradan alus saavuttaa 8 minuuttia 40 sekuntia lähdön jälkeen.

Sukkulan kolme päämoottoria käynnistetään kuusi sekuntia ennen lähtöä. Kaksi kiinteää polttoainetta käyttävää apurakettia sytytetään samalla hetkellä kuin koko alusta lähtöalustalla pidättävät liitokset avataan. Alus aloittaa nousun. Se painaa tässä vaiheessa 2053 tonnia, mutta kiihtyy nollasta sataan (100 km/h) viidessä sekunnissa! Äänen nopeuden se saavuttaa alle minuutissa. 3 G:n kiihtyvyys saa miehistön hengityksen tuntumaan raskaalta.

Kaksi minuuttia lähdön jälkeen sukkula on 45 kilometrin korkeudessa ja lentää 4800 kilometriä tunnissa. Apuraketit palavat tässä vaiheessa loppuun ja irrotetaan. Ne putoavat laskuvarjojen varassa mereen, 200 kilometrin päähän laukaisupaikasta, josta ne poimitaan talteen uudelleen käyttöä varten.

Sukkulan kolme päämoottoria käyvät koko matkan lähtöalustalta kiertoradalle. Ne polttavat 1,9 miljoonaa litraa nestemäistä vetyä ja happea, joiden palaessa syntyy puhdasta vettä. Sukkulan pakokaasut synnyttävät valaisevia yöpilviä eteläisen napa-alueen ylle.

Sukkulan saavuttaessa kiertoradan ulkoinen polttoainesäiliö irrotetaan ja se tuhoutuu palatessaan Maan ilmakehään jossakin Tyynen Valtameren yläpuolella. Käytettyään 1600 tonnia polttoainetta, sukkula painaa kiertoradalla 120 tonnia ja sillä on vauhtia kahdeksan kilometriä sekunnissa.

Sukkulan kiertorataa hienosäädetään tästä eteenpäin kahden monometyylihydratsiinia ja typpitetraoksidia polttavan radankorjausmoottorin avulla. Sukkulan ohjaaminen avaruusaseman luokse telakointia varten voi alkaa.

Kaikista puutteistaan huolimatta, avaruussukkula on eittämättä yksi ihmisen teknologian huippusaavutuksista.

Sukkulan laukaisu tänään TV:ssä

Jos sää sallii eikä teknisiä ongelmia ilmene, Discovery-sukkula laukaistaan lennolle STS-121 tänään klo 22:49 Suomen aikaa. Sää Floridassa on vähän parantunut ja estää laukaisun enää 40 % todennäköisyydellä, kun vielä eilisten ennusteiden mukaan todennäköisyys oli 60 %.

Lähtöä ja sen valmistelua voi seurata suorana lähetyksenä NASA-TV:n välityksellä, joka näkyy Pohjois-Amerikassa satelliittijakelussa ja muualla maailmassa internetissä.

Netti-TV –systeemi on erittäin tehokas ja kuva näkyy yleensä hyvin myös kuormitushuippujen, kuten laukaisujen aikana.

Lennon STS-121 TV-ohjelma-aikataulu löytyy osoitteesta http://www.nasa.gov/pdf/151028main_121TVSked.pdf ja itse TV-lähetys osoitteesta http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/

NASA-TV:llä on lähetyksiä joka päivä vuorokauden ympäri, ja sieltä voi löytää muutakin mielenkiintoista ohjelmaa, kuten erilaisia tiedotus- ja lehdistötilaisuuksia, dokumentteja ja opetusohjelmia.

Gallup: Sukkula jakaa mielipiteet tasan

USA Today:n kesäkuun 23.-25. kesäkuuta tekemä gallup kertoo 48 % vastaajista pitävän sukkula-ohjelmaa siihen käytetyn rahan arvoisena. Vastaavasti toisen 48 % mielestä rahat olisi voinut käyttää viisaamminkin. 4 % ei ole mielipidettä asiassa.

Enemmistö amerikkalaisista, 57 %, pitää NASA:n tekemää työtä erinomaisena tai hyvänä. Vastakkaista mieltä on 37 %.

Puolet vastaajista pitäisi NASA:n rahoituksen ennallaan. Kolmasosa vähentäisi rahoitusta, ja 17 % lisäisi sitä.

Jotta suhteellisuudentaju säilyy, palautetaanpa mieliin, että NASA:n budjetti vuonna 2006 on n. $16,5 miljardia, josta sukkulan osuus on $4,5 miljardia. USA:n ”puolustusbudjetti” on n. $400 miljardia! Siis yksi miljardi joka päivä! NASA saa näin ollen vain 4% siitä rahasta mikä puolustusmenoihin käytetään. Sotimiseen verrattuna avaruustoiminta on siis lähestulkoon ilmaista. Jos kaikki sotimiseen ja asevarusteluun suunnatut resurssit ohjattaisiin avaruustoiminnan kehittämiseen, meillä olisi muutamassa vuodessa pysyvästi miehitetty asema Kuussa, ja vuosikymmenen päästä Marsissa.

Gallupin tulokset ovat kokonasuudessaan luettavissa osoitteessa:

http://poll.gallup.com/content/default.aspx?ci=23545&pg=1