lokakuu 2005

Kuu lähellä Marsia

Jos taivas on tänään pilvetön, voi katsella Kuun ja Marsin kohtaamista taivaalla. Kohteiden etäisyys taivaalla on noin viisi astetta. Mars näkyy muutenkin tänä syksynä hyvin. Se on tällä hetkellä Kuun jälkeen yötaivaan kirkkain kohde. Punaisesta väristä se on helppo tunnistaa.

Maa ja Mars kohtaavat radoillaan noin kahden vuoden välein. Mars ei ole tällä kerralla aivan yhtä kirkas kuin viimeksi, mutta nousee taivaalla korkeammalle.

Tähtitaivaan kohteiden tunnistamista helpottaa tähtikartta, jollaisen voi tulostaa Ursan sivuilta. Kartan saa omalta paikkakunnaltaan haluamalleen ajankohdalle. Kartassa näkyvät suurimmat tähdistöt, Kuu, Aurinko ja planeetat.

Kartta: http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/ 

Shenzhou 6 laskeutunut

Kiinan toinen miehitetty avaruuslento on laskeutunut eilen 23:33 Suomen aikaa. Taikonautit Fei Junlong ja Nie Haisheng palasivat hyväkuntoisina ja kertoivat kaiken sujuneen suunnitelmien mukaisesti. Lennolle keirtyi pituutta 115 tuntia 32 minuuttia.

Venus Express – määränpäänä Venus

ESA:n seuraava planeettaluotain on Venusta tutkimaan lähetettävä Venus Express. Se on Marsia kohta kaksi vuotta kiertäneen Mars Express –luotaimen sisaralus. Luotaimen rakenne pienempiä aurinkopaneeleita lukuun ottamatta on samanlainen kuin Mars Expressin, samoin osa tutkimuslaitteista. Osa laitteista on puolestaan samoja kuin Rosetta –komeettaluotaimessa, vain pari laitetta on suunniteltu Venus Expressiä varten. Polttoainetta on 20 % enemmän, koska luotain tarvitsee sisartaan enemmän energiaa asettuakseen Venuksen kiertoradalle. Luotaimen tehonjakoyksikkö on suomalaisen Patrian valmistetta.

Venus on periaatteessa hyvin samanlainen kuin Maa, mutta silti täysin erilainen. Se on lähes Maan kokoinen. Ilmakehän paine Venuksen pinnalla vastaa 90 Maan ilmakehää. Venuksella on koko Aurinkokunnan voimakkain kasvihuoneilmiö. Ilmakehä on suurimmaksi osaksi hiilidioksidia, jossa on vähän vesihöyryä ja rikkihappoa. Keskilämpötila pinnalla on 465 ºC. Magneettikenttää Venuksella ei ole, ei myöskään kuita. Venuksen vuorokauden pituus on 243 Maan vuorokautta, pyörimissuunta on vastakkainen. Venuksen vuosi on lyhyempi kuin sen vuorokausi, 225 Maan vuorokautta. Pitkästä pyörähdysajasta huolimatta pintalämpötila on sama koko planeetan pinnalla, silla ilmakehä kiertää koko planeetan neljässä Maan vuorokaudessa. Ilmiön syytä ei tiedetä. Mm. tähän kysymykseen Venus Express voi tuoda vastauksen.

Sisaraluksensa tapaan Venus Express laukaistaan matkaan venäläisellä Sojuz Fregat –raketilla. Sojuz on sama raketti jota käytetään miehitetyillä lennoilla. Fregat on erilaisten luotaimien laukaisuissa käytettävä raketin ylin vaihe. Sen tehtävänä on irrottaa luotain Maan painovoimakentästä ja suunnata se oikealle lentoradalle kohti Venusta.

Suunniteltu laukaisuajankohta on 26. lokakuuta klo 04:43 UT. Saapumisaika Venuksen luo huhtikuu 2006. Tutkimusohjelma kestää kaksi Venuksen vuorokautta, eli 500 Maan vuorokautta. Aikaa voidaan jatkaa, jos luotain on vielä kunnossa.

Aiheesta lisää:

Suomeksi:

http://www.esa.int/esaCP/SEMYMZ5Y3EE_Finland_0.html

Englanniksi:

http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=64

http://www.esa.int/SPECIALS/Venus_Express/index.html

http://esamultimedia.esa.int/docs/VENUSEXPRESSLR.pdf

Taikonautit avaruuteen

Taikonautit Fei Junlong, 40 ja Nie Haisheng, 41 ovat lähteneet Kiinan toiselle miehitetylle avaruuslennolle. Lähtö onnistui hyvin ja se jopa televisioitiin suorana lähetyksenä toisin kuin ensimmäinen lento kaksi vuotta sitten. Lennon on tarkoitus kestää viisi vuorokautta.

Sojuz laskeutui

Avaruusaseman 11. miehistö Sergei Krikalev ja John Phillips, sekä avaruusturisti liikemies Gregory Olsen laskeutuivat Sojuz-aluksellaan varhain aamulla. Laskeutuminen sujui ongelmitta, ja puoli vuotta avaruudessa olleet Krikalev ja Phillips joutuvat tästä lähtien totuttelemaan Maan painovoimassa elämiseen.

Lennon aikana Krikalev teki uuden avaruudessa olon ennätyksen, 803 päivää, 9 tuntia ja 39 minuttia.

Cryosatin laukaisu epäonnistui

Eilen illalla 18:02 Suomen aikaa Venäjän Plesetskistä laukaistu ESA:n jäätiköiden tutkimussatelliitti Cryosat on menetetty raketin toimintahäiriön takia. Alustavien selvitysten mukaan kolmivaiheisen Venäläisen Rockot -raketin ensimmäinen vaihe toimi normaalisti. Toinenkin vaihe toimi muuten normaalisti, mutta se ei pysähtynyt ohjelmoidusti vaan jatkoi toimintaansa kunnes polttoaine loppui. Kolmas vaihe ei irronnut lainkaan vaan koko raketti hyötykuormineen putosi jonnekin Grönlannin pohjoispuolelle.

Cryosat olisi tuottanut tärkeää tietoa Maan jäätiköiden sulamisesta. Luonnollisesti vielä ei ole mitään tietoa mahdollisesta uudesta yrityksestä. Sitä voitaneen kuitenkin pitää todennäköisenä tehtävän tärkeydestä johtuen.

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/SPECIALS/Cryosat/index.html

http://www.esa.int/esaCP/Finland.html 

Cosmos 1 saa seuraajan

Kesäkuussa laukaistu ja epäonnistunut aurinkopurjetta kokeilemaan rakennettu avaruusalus Cosmos 1 on saamassa seuraajan. Hankkeen puuhamies Louis Friedman ei luovuttanut vaan on hankkimassa uutta rahoitusta toiseen yritykseen.

Cosmos 1:n takana on The Planetary Society, maailman suurin voittoa tuottamaton, riippumaton avaruustutkimuksen kannatusjärjestö, johon kuka hyvänsä voi liittyä jäseneksi. Järjestö itse pitää Cosmos 1 hanketta onnistuneena, vaikka itse alus epäonnistuikin. Järjestö sai paljon huomiota ja uusia kannattajia Cosmos 1:n myötä.

Epäonnistumisen syyksi on tutkimuksissa varmistunut venäläisen Volna-kantoraketin ensimmäisen vaiheen päämoottorin polttoainepumpun vaurioituminen ja moottorin pysähtyminen ennenaikaisesti, 83 sekuntia lähdön jälkeen suunnitellun toiminta-ajan ollessa 100 sekuntia.. Polttoainepumpussa havaittiin epänormaalia tärinää joka kielii pumpun tai sitä pyörittävän turbiinin siipipyörän vauriosta. Telemetria päättyy n. 7 minuuttia tämän jälkeen, jolloin raketti putosi Barentsinmereen. Vastaava vika on esiintynyt Volnassa aikaisemminkin. Ongelmaan on suunniteltu korjaus ja joitakin raketteja onkin tältä osin korjattu, mutta Cosmos 1:n Volnaan ei muutoksia oltu tehty.

The Planetary Society on nyt siis etsimässä $250 000 uuden yrityksen käynnistämistä varten. Tällä kertaa on tarkoitus käyttää jotakin toista, luotettavampaa kantorakettia. Itse aluksessa ei uskota olevan mitään vikaa, joten se tultaneen rakentamaan olemassa olevien piirustusten mukaan, ilman suurempia muutoksia, osittain yli jääneitä varaosia hyödyntäen. Uusi alus voisi olla valmiina lähtöön jo ensi vuoden lopussa.

The Planetary Society: http://planetary.org/

Aiheesta lisää:

http://planetary.org/solarsail/update_20050930.html

http://www.planetary.org/solarsail/

Aikaisemmat julkaisut tässä blogissa:

23.6.2005

22.6.2005

21.6.2005

ESA:n Cryosat lähtee tutkimaan Maan jääpeitteitä

Maan jäätiköiden sulamisesta ja talvisen merijään käyttäytymisestä saadaan lähivuosina rutkasti lisää tietoa, mikä Cryosatin laukaisu ensi lauantaina onnistuu suunnitelmien mukaisesti. Satelliitissa on erityisesti jään pinnanmuotojen senttimetrintarkkaan mittaamiseen suunniteltu tutkalaitteisto. Mittaustuloksista odotetaan paljon lisätietoa Maan jäätiköiden sulamisesta, jota tietoa voidaan suoraan käyttää ilmaston lämpenemisen tutkimuksessa. Myös merijään paksuutta ja käyttäytymistä päästään seuraamaan aivan uudella tarkkuudella.

Suomalaiset ovat mukana Cryosatin suunnittelussa ja rakentamisessa. Satelliitin tehonjakoyksikkö on suomalaisen Patrian käsialaa. Tutkalaitteistoa testattiin osittain suomalaisvoimin viime talvena Pohjanlahden jääpeitteen päällä lentokoneen ja merentutkimusalus Arandan avustuksella.

Satelliitti laukaistaan 720 km:n korkeuteen, napojen yli kulkevalle radalle, josta sillä on esteetön näkyvyys Maapallon koko pinnalle. Satelliittiin pidetään yhteyttä Kiirunassa Ruotsissa sijaitsevan seuranta-aseman kautta, joka sijaintinsa ansiosta pysyy olemaan yhteydessä satelliittiin jokaisella ratakierroksella. Cryosatin toiminta-ajaksi on suunniteltu kolme vuotta.

Laukaisuun käytetään venäläistä Rockot -rakettia, joka on sotilaskäytöstä siviilikäyttöön muunnettu ja kolmannella vaiheella varustettu SS-19 ICBM mannertenvälinen ohjus.

Cryosatin kotisivu: http://www.esa.int/SPECIALS/Cryosat/index.html

Suomenkielisiä kirjoituksia Cryosatista ESA:n sivuilla:

http://www.esa.int/esaCP/SEMAPU4Y3EE_Finland_0.html

http://www.esa.int/esaCP/SEMSUS7X9DE_Finland_0.html

http://www.esa.int/esaCP/SEM4XY7X9DE_Finland_0.html 

http://www.esa.int/esaCP/SEMLDK7X9DE_Finland_0.html

Auringon osuus ilmaston lämpenemisessä aliarvioitu?

Kaksi Duke-yliopiston fyysikkoa ovat tulleet siihen tulokseen, että 10...30 % ilmaston lämpenemisestä johtuu Auringon säteilytehon lisääntymisestä. Tutkijat Nicola Scafetta ja Bruce West esittävät, että heidän havaintonsa perusteella ilmaston muutoksen tutkimiseen käytettävää ilmakehän mallia pitäisi muuttaa vastaamaan heidän havaintoaan.

Auringonpilkkujen lisääntyminen saattaisi olla merkki Auringon aktiviteetin lisääntymisestä viimeisen sadan vuoden aikana. Toisaalta, vasta vuoden 1978 jälkeen tehtyjä satelliittihavaintoja voidaan pitää tieteellisesti riittävän tarkkoina päätelmien tekemiseen. Ongelmana onkin riittävän tarkkojen satelliittihavaintojen saatavuus riittävän pitkältä ajalta. Tutkijat uskovat kuitenkin löytäneensä riittävästi väitettä tukevia havaintoja tarkastelemansa 22 vuoden havaintojakson ajalta.

Kukaan ei tiedä miten Aurinko tulevaisuudessa käyttäytyy. Jos kuitenkin nyt julkaistut tulokset ovat todellisia, niiden lisääminen käytettyihin malleihin auttaisi ymmärtämään mitä viimeisen sadan vuoden aikana on Maan ilmastossa tapahtunut.

Tutkijat korostavat erityisesti, että vain 10..30 % ilmaston lämpenemisestä johtuisi Auringosta. Loput 70...90 % ovat seurausta ihmisen aiheuttamasta hiilidioksidilisästä ilmakehässä.

Omituinen Hyperion

Saturnusta kiertävä Cassini-luotain otti yllä olevan kuvan Saturnuksen Hyperion-kuusta 26. syyskuuta 62000 km:n etäisyydeltä. 266 km:n kokoisen kuun pinta on varsin erikoisen näköinen, täynnä kraattereita. Lisäksi pintaa on muokannut joku, toistaiseksi tuntematon ilmiö.

Kuva täysikokoisena: http://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA07740

Lähikuva pinnasta: http://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA07741

Aiheesta lisää:

http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm

http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/tethys-hyperion/index.cfm

Sojuz telakoitui avaruusasemaan

Sujuz-alus mukanaan avaruusaseman uusi miehistö sekä avaruusturisti Gregory Olsen telakoitui asemaan aamulla 8:27 suomen aikaa. Yhdyskäytävän luukku avattiin kolmisen tuntia telakoitumisen jälkeen, jolloin vanha miehistö toivotti uuden tervetulleeksi.

Vanha miehistö palaa maahan avaruusturistin kanssa 11. lokakuuta.

Osittainen auringonpimennys tänään

http://www.ursa.fi/ursa/tiedotus/2005/tiedote_4-2005.html 

Kymmenennellä planeetalla on kuu

Vastikään löytynyt Aurinkokunnan kymmenes ”planeetta” pisti planeetta-käsitteen määrittelyn uusiksi. Saako koodinimellä Xena, tai 2003 UB313, tunnettu taivaankappale arvonimen planeetta, on vielä ratkaisematta. Mikäli se ei ole planeetta, muuttunee myös Pluton luokitus joksikin muuksi, onhan Xena plutoa suurempi.

Oli miten oli, nyt Xena:lta on löytynyt myös kuu, jonka toistaiseksi vahvistamaton nimi on Gabrielle. Se löytyi Havaijilla sijaitsevan Keck-observatorion 10 metrisellä kaukoputkella. Kaukoputkeen on vastikään asennettu maailman tehokkaimpiin kuuluva adaptiivinen optiikka, jolla ilmakehän häiriöt saadaan suodatettua kuvasta pois. Vain vuosi sitten Gabriellen löytäminen olisi ollut mahdollista vain avaruusteleskooppi Hubblella, nyt sama tarkkuus voidaan saavuttaa myös maanpäällisillä kaukoputkilla.

Kuun löytyminen on mielenkiintoista ainakin kahdesta syystä: Kuun olemassa olo mahdollistaa Xenan massan mittaamisen. Keskusplaneetan massa on verrannollinen kiertolaisen etäisyyteen ja kiertoaikaan. Toiseksi, kolmella neljästä suurimmasta havaitusta Kuiperin vyöhykkeen kappaleella, Pluto mukaan lukien, on kuu. Kuiden yleisyydestä voidaan päätellä, että kuiden syntymekanismin täytyy olla varsin tavallinen tapahtuma. Kuiden syntyteoria on vielä lopullista todistusta vailla, mutta näyttää ilmeiseltä, että kuun syntymiseen tarvitaan kahden kappaleen törmäys. Maan Kuu olisi siten syntynyt noin Marsin kokoisen kappaleen törmättyä Maahan. Kappaleet sulautuivat yhteen, raskaimmat aineen, kuten rauta ja nikkeli jäivät Maan keskipisteeseen, mutta suuri määrä muita kevyempiä aineita irtosi törmäyksen vaikutuksesta ja kiertää Maata yhä edelleen, Kuuna. Marsin kuut Phobos ja Deimos ovat syntyneet toisin, ne ovat Marsin kaappaamia asteroideja. Samoin, kaasujättiläisten Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen kuut ovat syntyneet toisin kuin edellä kuvatun törmäysteorian mukaisesti.

Gabrielle näyttäisi olevan puhdasta vesijäätä. Tarkennusta tähän asiaan, kuten ensimmäisiä tuloksia Xenan massasta saataneen ensi vuoden alussa, kun tutkijaryhmällä on varattuna seuraava aika Keck observatorion kaukoputkelle.

Aiheesta lisää: http://www.gps.caltech.edu/~mbrown/planetlila/moon/index.html

Aikaisempi julkaisu tässä blogissa: http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/07/entry_64.html

Keck-observatorio: http://www2.keck.hawaii.edu/

Kolmiulotteinen malli Aurinkokunnasta, jota voi mielin määrin zoomata ja pyöritellä näytöllä. Mallissa näkyy myös Xena: http://neo.jpl.nasa.gov/cgi-bin/db_shm?sstr=2003+UB313&group=all&search=Search

Uusi miehistö avaruusasemalle

Kansainvälisen avaruusaseman 12. miehistö on aamulla 6:55 suomen aikaa lähtenyt matkalle kohti tulevaa työpaikkaansa. Venäläinen Sojuz TMA –alus nousi avaruuteen Baikonurista mukanaan komentaja William MacArthur ja lentoinsinööri Valery Tokarev. Lisäksi lennolle osallistuu turistina amerikkalainen liikemies Gregory Olsen, joka on itse ostanut matkalipun n. 20 miljoonalla dollarilla. Sojuz telakoituu asemaan 3. lokakuuta.

Aseman edellinen miehistö avaruusturisti Olsenin kanssa palaavat maahan 11. lokakuuta.

Kuvassa vasemmalta: Gregory Olsen, Valery Tokarev, William McArthur. Credit: NASA

Aiheesta lisää: http://www.nasa.gov/mission_pages/station/main/index.html