Aurinkokunta tänään

Kymmenennellä planeetalla on kuu

Vastikään löytynyt Aurinkokunnan kymmenes ”planeetta” pisti planeetta-käsitteen määrittelyn uusiksi. Saako koodinimellä Xena, tai 2003 UB313, tunnettu taivaankappale arvonimen planeetta, on vielä ratkaisematta. Mikäli se ei ole planeetta, muuttunee myös Pluton luokitus joksikin muuksi, onhan Xena plutoa suurempi.

Oli miten oli, nyt Xena:lta on löytynyt myös kuu, jonka toistaiseksi vahvistamaton nimi on Gabrielle. Se löytyi Havaijilla sijaitsevan Keck-observatorion 10 metrisellä kaukoputkella. Kaukoputkeen on vastikään asennettu maailman tehokkaimpiin kuuluva adaptiivinen optiikka, jolla ilmakehän häiriöt saadaan suodatettua kuvasta pois. Vain vuosi sitten Gabriellen löytäminen olisi ollut mahdollista vain avaruusteleskooppi Hubblella, nyt sama tarkkuus voidaan saavuttaa myös maanpäällisillä kaukoputkilla.

Kuun löytyminen on mielenkiintoista ainakin kahdesta syystä: Kuun olemassa olo mahdollistaa Xenan massan mittaamisen. Keskusplaneetan massa on verrannollinen kiertolaisen etäisyyteen ja kiertoaikaan. Toiseksi, kolmella neljästä suurimmasta havaitusta Kuiperin vyöhykkeen kappaleella, Pluto mukaan lukien, on kuu. Kuiden yleisyydestä voidaan päätellä, että kuiden syntymekanismin täytyy olla varsin tavallinen tapahtuma. Kuiden syntyteoria on vielä lopullista todistusta vailla, mutta näyttää ilmeiseltä, että kuun syntymiseen tarvitaan kahden kappaleen törmäys. Maan Kuu olisi siten syntynyt noin Marsin kokoisen kappaleen törmättyä Maahan. Kappaleet sulautuivat yhteen, raskaimmat aineen, kuten rauta ja nikkeli jäivät Maan keskipisteeseen, mutta suuri määrä muita kevyempiä aineita irtosi törmäyksen vaikutuksesta ja kiertää Maata yhä edelleen, Kuuna. Marsin kuut Phobos ja Deimos ovat syntyneet toisin, ne ovat Marsin kaappaamia asteroideja. Samoin, kaasujättiläisten Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen kuut ovat syntyneet toisin kuin edellä kuvatun törmäysteorian mukaisesti.

Gabrielle näyttäisi olevan puhdasta vesijäätä. Tarkennusta tähän asiaan, kuten ensimmäisiä tuloksia Xenan massasta saataneen ensi vuoden alussa, kun tutkijaryhmällä on varattuna seuraava aika Keck observatorion kaukoputkelle.

Aiheesta lisää: http://www.gps.caltech.edu/~mbrown/planetlila/moon/index.html

Aikaisempi julkaisu tässä blogissa: http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/07/entry_64.html

Keck-observatorio: http://www2.keck.hawaii.edu/

Kolmiulotteinen malli Aurinkokunnasta, jota voi mielin määrin zoomata ja pyöritellä näytöllä. Mallissa näkyy myös Xena: http://neo.jpl.nasa.gov/cgi-bin/db_shm?sstr=2003+UB313&group=all&search=Search