Aurinkokunta tänään

ATV läpäisi akustiset testit

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n rahtialus ATV on läpäissyt akustiset testit. Testeissä alus asetetaan alttiiksi samanlaiselle melulle jonka se joutuu laukaisussa kokemaan, ja aluksen tulee luonnollisesti kestää tämä. Testissä käytettävä melu on 144 decibeliä taajuuksilla 25..5000 Hz. Vastaava melu tappaisi ihmisen.

ATV:tä tullaan käyttämään kuljettamaan rahtia avaruusasemalle. Sen kantorakettina toimii ESA:n oma Ariane 5. Osa ATV:n sisätilasta on paineistettu ja se voi toimia myös miehistön työtilana. ATV on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Ensilento on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella.

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/esaCP/SEMTHPVT0PE_index_0.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/11/entry_122.html

Venus Express saapui perille

ESA:n Venus-luotain Venus Expressin kiertoradalle asettuminen sujui täysin suunnitelmien mukaisesti ja alus on nyt turvallisesti perillä. Kiertorataa tullaan vielä lähiviikkojen aikana muuttamaan, mutta ensimmäisiä kuvia on luvattu jo parin päivän päästä.

Aiheesta lisää ESA:n suomenkielisillä sivuilla:

http://www.esa.int/esaCP/SEM7PRNFGLE_Finland_0.html

ESA vahvistaa: CryoSat tehdään uudelleen

Lokakuussa 2005 kirjoitimme ESA:n epäonnistuneesta Cryosat-jäätiköidentutkumussatelliitin laukaisusta:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/10/entry_110.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/10/entry_109.html

Niin kuin jo silloin ennustettiin, ESA on nyt päättänyt rakentaa Cryosatin uudelleen. Tehtävä on Maapallon ilmastomuutoksen tutkimuksen kannalta erittäin tärkeä, koska mikään muu tutkumuslaite ei anna yhtä tarkaa kuvaa jäätiköiden sulamisesta kuin Cryosat.

ESA:n tiedote: http://www.esa.int/esaCP/SEM9XHMVGJE_Finland_0.html

MARSIS-tutkan dataa analysoidaan

Viime viikolla ESA julkaisi lyhyen tiedotteen Mars Espress -luotaimen MARSIS -tutkan tähänastisesta toiminnasta. Tutkan antennien avausvaikeuksien jälkeen tutka on nyt ollut toiminnassa neljä kuukautta. Luotaimen kiertorata on soikea ja viimeisen neljän kuukauden aikana radan lähin piste on ollut Marsin päiväpuolella, jolla tutka pystyy mittaamaan ilmakehää lyhyillä radioaalloilla. Marsin pinnan alaisia rakenteita voidaan tutkata pitkillä radioaalloilla, mutta koska ne eivät läpäise ilmakehää planeetan päiväpuolella, ei niitä ole tähän mennessä voinut käyttää. Marsilla, kuten Maallakin, muodostuu ilmakehän yläosaan, ionosfääriin, Auringon säteilyn vaikutuksesta pitkiä radioaaltoja häiritsevä kerros. Mars Expressin radan alin piste on kuitenkin pikku hiljaa siirtymässä planeetan yöpuolelle, jolloin pinnan rakenteiden tutkaaminen voidaan aloittaa toden teolla.

Tutkahavainnot perustuvat eri kerrosten erilaiseen ominaisuuteen heijastaa radioaaltoja. Tutkan lähettämä radiopulssi heijastuu osittain takaisin jokaisesta kohtaamastaan rajakerroksesta ja näiden heijasteiden laadusta ja saapumisajoista voidaan määritellä tutkittavan kohteen rakennetta. Samaan ilmiöön perustuu esimerkiksi ultraäänellä tehtävä sikiötutkimus. MARSIS-tutka ei pysty erottelemaan eri suunnista tulevia heijasteita tai muita häiriötä, joten signaalia joudutaan analysoimaan Maassa ehkä pitkäänkin ennen varsinaisten tulosten selviämistä. MARSIS-tutkan merkittävin tavoite on paljastaa Marsin pinnan alla mahdollisesti sijaitsevat vesitaskut. Marsin pintaa muokannut vesi näyttää kadonneen lähes kokonaan, joten yksi teoria on, että vettä saattaa olla paljonkin pinnan alla piilossa.

ESA:n tiedote ei sisältänyt mitään tuloksia tai uusia havaintoja.

Aiheesta lisää: http://www.esa.int/esaCP/SEM30WTLWFE_index_0.html

ATV myöhästyy edelleen vuodella

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n automaattisen rahtialuksen Jules Vernen ensilento siirtyy edelleen vuodella eteenpäin. Alunperin vuodeksi 2004 suunnitellun lennon piti alkaa vuoden 2006 alkupuolella. Nyt testeissä paljastuneet viat pakottavat siirtämään lentoa vuoden 2007 maalis- tai huhtikuulle.

Tämä automaattinen rahtialus, Automated Transfer Vehicle (ATV) on tähän mennessä suurin ja monimutkaisin ESA:n rakentama avaruusalus. ATV pystyy kuljettamaan avaruusasemalle seitsemän tonnin kuorman, polttoainetta, vettä ja tarvikkeita. ATV:n tehtäviin tulee kuulumaan myös avaruusaseman kiertoradan nostaminen. Ilmanvastus tuo asemaa koko ajan lähemmäs maata, ja rataa on aika ajoin korjattava.

ATV laukaistaan ESA:n omalla Ariane 5 -raketilla. ATV kykenee lähestymään asemaa ja telakoitumaan automaattisesti. Se on siksi sangen monimutkainen alus, jossa on aurinkopaneelit ja omat moottorit. Tarkastuksissa on löytynyt mm. väsymismurtumia polttoainejärjestelmän venttiileistä. Vika näissä osissa voi pahimmillaan johtaa todella tuhoisiin seurauksiin, esim. aluksen törmätessä vian seurauksena avaruusasemaan. Ensimmäinen Jules Verneksi ristitty ATV on jo melkein valmiiksi rakennettu. Venttiilien vaihtaminen edellyttää paljon purkamista, jotta vaihdettaviin osiin ylipäätään päästään käsiksi.

Aluksen ohjaamisesta huolehtiva tietokoneohjelma sisältää miljoona koodiriviä, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin Ariane 5 raketin ohjelmassa. Ohjelma joudutaan mm. tiukentuneiden turvamääräysten takia käymään läpi ja simuloimaan erilaisia poikkeustilanteita, joista aluksen tulee pystyä selviytymään.

Osa aluksen rahtitilasta on paineistettu ja se voi toimia miehistön työtilana. ATV:n viimeinen tehvänä on toimia roskakuskina. Jätteellä täytetty ATV irrotetaan asemasta ja ohjataan hallitusti Maan ilmakehään tuhoutumaan. ATV ei kykene laskeutumaan.

Arvailuja on esitetty siitäkin, tullaanko ATV:stä joskus rakentamaan miehitetty versio. Siinä on periaatteessa valmiina kaikki muu paitsi elossapitojärjestelmä ja laskeutumiskapseli. Venäjän Progress-rahtialus on miehitetyn Sojuz-aluksen muunnos. Riippuen paljon mm. USA:n aikaansaannoksista ja NASA:n aikataulujen pitävyydestä sukkulan ja sen seuraajan CEV:n kanssa, voi kukaties ATV:stä kehitetty, ESA:n ensimmäinen miehitetty alus jonakin päivänä nähdä päivänvalon.

Aiheesta lisää: http://www.esa.int/esaCP/SEMEHL638FE_index_0.html 

Venus Express onnistuneesti matkaan

Luotettavuudestaan tunnettu venäläinen Sojuz-raketti ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan lähti 5:33 Suomen aikaa, sekunnilleen suunniteltuna ajankohtana viemään ESA:n Venus Express –luotainta kohti Venusta. Vähän aamukahdeksan jälkeen luotain oli poistunut Maan vetovoiman otteesta ja oli matkalla Venukseen, jonne se saapuu ensi vuoden huhtikuun 11. päivä.

Suomenkielinen juttu aiheesta ESA:n sivuilla:

http://www.esa.int/esaCP/SEM0SV638FE_Finland_0.html

Venus Express laukaistu

ESA:n Venus Express on laukaistu onnistuneesti. Se on parhaillaan Maan kiertoradalla odottamassa oikea hetkeä Fregat-vaiheen toiseen käynnistykseen, joka saattaa luotaimen kohti Venusta vievälle radalle.

Päivitys odotettavissa illalla.

Aiheesta lisää: http://www.esa.int/esaCP/index.html 

Venus Express matkaan huomenna

ESA:n uuden Venus-luotaimen on tarkoitus lähteä matkaan huomenna. Venäläisellä Sojuz-Fregat –kantoraketilla kyydin saava luotain piti lähettää matkaan jo 26. lokakuuta, mutta raketin kärkikartion sisältä löytyneet epäpuhtaudet viivästyttivät lähtöä. Roskat osoittautuivat raketin ylimmästä Fregat-vaiheesta irronneiksi lämpöeristeen murusiksi. Paikat piti kuitenkin siivota huolellisesti ja kaikki mahdollinen tarkastaa, ettei roskista muodostu ongelmaa lennon aikana.

Suunniteltu laukaisuaika on 9.11.2005 aamulla, 5:33 Suomen aikaa. Perillä Venuksen kiertoradalla luotain on 11.4.2006.

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/SPECIALS/Venus_Express/index.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/10/entry_113.html

Venus Express – määränpäänä Venus

ESA:n seuraava planeettaluotain on Venusta tutkimaan lähetettävä Venus Express. Se on Marsia kohta kaksi vuotta kiertäneen Mars Express –luotaimen sisaralus. Luotaimen rakenne pienempiä aurinkopaneeleita lukuun ottamatta on samanlainen kuin Mars Expressin, samoin osa tutkimuslaitteista. Osa laitteista on puolestaan samoja kuin Rosetta –komeettaluotaimessa, vain pari laitetta on suunniteltu Venus Expressiä varten. Polttoainetta on 20 % enemmän, koska luotain tarvitsee sisartaan enemmän energiaa asettuakseen Venuksen kiertoradalle. Luotaimen tehonjakoyksikkö on suomalaisen Patrian valmistetta.

Venus on periaatteessa hyvin samanlainen kuin Maa, mutta silti täysin erilainen. Se on lähes Maan kokoinen. Ilmakehän paine Venuksen pinnalla vastaa 90 Maan ilmakehää. Venuksella on koko Aurinkokunnan voimakkain kasvihuoneilmiö. Ilmakehä on suurimmaksi osaksi hiilidioksidia, jossa on vähän vesihöyryä ja rikkihappoa. Keskilämpötila pinnalla on 465 ºC. Magneettikenttää Venuksella ei ole, ei myöskään kuita. Venuksen vuorokauden pituus on 243 Maan vuorokautta, pyörimissuunta on vastakkainen. Venuksen vuosi on lyhyempi kuin sen vuorokausi, 225 Maan vuorokautta. Pitkästä pyörähdysajasta huolimatta pintalämpötila on sama koko planeetan pinnalla, silla ilmakehä kiertää koko planeetan neljässä Maan vuorokaudessa. Ilmiön syytä ei tiedetä. Mm. tähän kysymykseen Venus Express voi tuoda vastauksen.

Sisaraluksensa tapaan Venus Express laukaistaan matkaan venäläisellä Sojuz Fregat –raketilla. Sojuz on sama raketti jota käytetään miehitetyillä lennoilla. Fregat on erilaisten luotaimien laukaisuissa käytettävä raketin ylin vaihe. Sen tehtävänä on irrottaa luotain Maan painovoimakentästä ja suunnata se oikealle lentoradalle kohti Venusta.

Suunniteltu laukaisuajankohta on 26. lokakuuta klo 04:43 UT. Saapumisaika Venuksen luo huhtikuu 2006. Tutkimusohjelma kestää kaksi Venuksen vuorokautta, eli 500 Maan vuorokautta. Aikaa voidaan jatkaa, jos luotain on vielä kunnossa.

Aiheesta lisää:

Suomeksi:

http://www.esa.int/esaCP/SEMYMZ5Y3EE_Finland_0.html

Englanniksi:

http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=64

http://www.esa.int/SPECIALS/Venus_Express/index.html

http://esamultimedia.esa.int/docs/VENUSEXPRESSLR.pdf

Cryosatin laukaisu epäonnistui

Eilen illalla 18:02 Suomen aikaa Venäjän Plesetskistä laukaistu ESA:n jäätiköiden tutkimussatelliitti Cryosat on menetetty raketin toimintahäiriön takia. Alustavien selvitysten mukaan kolmivaiheisen Venäläisen Rockot -raketin ensimmäinen vaihe toimi normaalisti. Toinenkin vaihe toimi muuten normaalisti, mutta se ei pysähtynyt ohjelmoidusti vaan jatkoi toimintaansa kunnes polttoaine loppui. Kolmas vaihe ei irronnut lainkaan vaan koko raketti hyötykuormineen putosi jonnekin Grönlannin pohjoispuolelle.

Cryosat olisi tuottanut tärkeää tietoa Maan jäätiköiden sulamisesta. Luonnollisesti vielä ei ole mitään tietoa mahdollisesta uudesta yrityksestä. Sitä voitaneen kuitenkin pitää todennäköisenä tehtävän tärkeydestä johtuen.

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/SPECIALS/Cryosat/index.html

http://www.esa.int/esaCP/Finland.html 

ESA:n Cryosat lähtee tutkimaan Maan jääpeitteitä

Maan jäätiköiden sulamisesta ja talvisen merijään käyttäytymisestä saadaan lähivuosina rutkasti lisää tietoa, mikä Cryosatin laukaisu ensi lauantaina onnistuu suunnitelmien mukaisesti. Satelliitissa on erityisesti jään pinnanmuotojen senttimetrintarkkaan mittaamiseen suunniteltu tutkalaitteisto. Mittaustuloksista odotetaan paljon lisätietoa Maan jäätiköiden sulamisesta, jota tietoa voidaan suoraan käyttää ilmaston lämpenemisen tutkimuksessa. Myös merijään paksuutta ja käyttäytymistä päästään seuraamaan aivan uudella tarkkuudella.

Suomalaiset ovat mukana Cryosatin suunnittelussa ja rakentamisessa. Satelliitin tehonjakoyksikkö on suomalaisen Patrian käsialaa. Tutkalaitteistoa testattiin osittain suomalaisvoimin viime talvena Pohjanlahden jääpeitteen päällä lentokoneen ja merentutkimusalus Arandan avustuksella.

Satelliitti laukaistaan 720 km:n korkeuteen, napojen yli kulkevalle radalle, josta sillä on esteetön näkyvyys Maapallon koko pinnalle. Satelliittiin pidetään yhteyttä Kiirunassa Ruotsissa sijaitsevan seuranta-aseman kautta, joka sijaintinsa ansiosta pysyy olemaan yhteydessä satelliittiin jokaisella ratakierroksella. Cryosatin toiminta-ajaksi on suunniteltu kolme vuotta.

Laukaisuun käytetään venäläistä Rockot -rakettia, joka on sotilaskäytöstä siviilikäyttöön muunnettu ja kolmannella vaiheella varustettu SS-19 ICBM mannertenvälinen ohjus.

Cryosatin kotisivu: http://www.esa.int/SPECIALS/Cryosat/index.html

Suomenkielisiä kirjoituksia Cryosatista ESA:n sivuilla:

http://www.esa.int/esaCP/SEMAPU4Y3EE_Finland_0.html

http://www.esa.int/esaCP/SEMSUS7X9DE_Finland_0.html

http://www.esa.int/esaCP/SEM4XY7X9DE_Finland_0.html 

http://www.esa.int/esaCP/SEMLDK7X9DE_Finland_0.html

MARSIS-tutkan käyttöönotto etenee

ESA:n Mars Express-luotaimen MARSIS tutka on osoittautunut toimivaksi. Vielä ei ole tehty muuta kuin laitteen käyttöönottoon liittyviä mittauksia. Laitteella on mitattu Marsin tasankoalueiden pinnankorkeuksia, joista on olemassa varsin tarkat topografiatiedot. Vertaamalla näitä tietoja mittaamalla saatuihin, voidaan todeta tutkan olevan kunnossa ja pystyvän tutkimustyöhön. Tutkalla on myös tarkoitus mitata Marsin ilmakehää, Se on jo nyt havainnut Masin ionosfäärin olevan korkeammalla kuin tähän asti oh oletettu.

Tutkan käyttö tieteelliseen mittaukseen on siis lähdössä käyntiin, mutta pystyy tutkimaan Marsin pintaa vain planeetan yöpuolelta ja suhteellisen matalalta 300..800 km:n korkeudelta. Tämä rajoittaa tutkimuksiin käytettävissä olevaa aikaa, koska luotaimen rata ei kulje jatkuvasti yöpuolelta ja sopivalla korkeudella yhtä aikaa. Elokuun puolivälissä tutkimuksiin tulee tämän takia katkos, joka kestää aina joulukuulle asti.

Aikaisempia kirjoituksia:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/cat_mars.html

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/esaCP/SEMQAN808BE_index_0.html

ESA tukee venäjän uutta Kliper-alusta

ESA tulee tukemaan Venäjän suunnittelemaa uutta miehitettyä avaruusalusta, lupasi ESA:n miehitettyjen lentojen, mikrogravitaatio ja tutkimusohjelmien johtaja Daniel Sacotte keskustellessaan Venäjän avaruushallinnon johtajan Anatoly Perminovin kanssa. Kliper -niminen miehitetty alus on suunniteltu korvaamaan jo vanhaksi käynyt, erinomaisen hyvin ja kauan palvelleen Soyuz kapselin. Kliper on uudelleen käytettävä, siivetön alus, joka kykenee kuljettamaan seitsemän hengen miehistön. Sitä tultaisiin käyttämään mm. kansainvälisen avaruusaseman mihehistöjen kuljetukseen.

Vaikka Kliper on siivetön, sen runko on aerodynaamisesti " kantava", joten ilmakehään paluu tapahtuu liitämällä. Alusta pystyy myös jonkin verran ohjaamaan aerodynaamisesti. Vauhdin hidastuessa lentorata jyrkkenee ja maahan Kliper laskeutuu pystysuoraan laskuvarjon hidastamana. Tällä tavalla miehistöön kohdistuvat G-voimat ovat huomattavasti pienempiä kuin kapseli-tyyppisellä aluksella. Kliper laukaistaan avaruuteen kertakäyttöisellä raketilla. Joskus tulevaisuudessa voidaan käyttää myös monikertakäyttöistä rakettia, mutta sellaisia ei ole vielä olemasssa.

Kliper voisi yksinkertaisuudellaan voittaa kaikki avaruussukkulaa vaivaavat ongelmat korkeita käyttökustannuksia myöten. Toisin kuin sukkula , Kliper voidaan varustaa pelastustornilla miehistön turvallisuuden varmistamiseksi nousun aikana. Kliper on puhtaasti miehistönkuljetusalus, rahtia sillä ei kuljeteta.

Ensilento voisi toteutua vuonna 2011.

Lisätietoa:

http://www.russianspaceweb.com/kliper.html

http://www.astronautix.com/craft/kliper.htm 

http://www.novosti-kosmonavtiki.ru/content/photogallery/gallery_032/index.shtml  

http://en.wikipedia.org/wiki/Kliper