Aurinkokunta tänään

Discovery laskeutunut

Diskovery-sukkula laskeutui Floridaan, Kennedyn avaruuskeskuksen kiitoradalle lennolta STS-116 klo 0:32 Suomen aikaa. Vaativa lento onnistui hyvin aurinkopaneelin ongelmista huolimatta. Ongelmien takia sukkula viipyi avaruusasemalla vuorokauden suunniteltua pidempään, ja jumiutunut aurinkopaneeli onnistuttiinkin selvittämään.

Sukkula vei asemalla tarvikkeita ja rakenneosia. Takaisin maahan se toi jätteitä ja muuta tavaraa mitä asemalla ei enää tarvita. Lennolla vaihdettin myös yksi aseman miehistön jäsen.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html 

Avaruusasemalla ongelmia aurinkopaneelin kanssa

Discoveryn lento on sujunut lähes suunnitelmien mukaisesti. Astronautit ovat tehneet kolme avaruuskävelyä, jonka aikana he ovat asentaneet aseman uusia rakenneosia, joita tarvitaan aurinkopaneeleiden asentamiseen, asentaneet uusia paneeleita käyttökuntoon sekä asentaneet kaapeleita.

Astronautit ovat myös avanneet asemalle jo aikaisemmin asennettuja aurinkopaneeleita. Yksi kuusi vuotta sitten asennettu paneeli ei auennut kuin osittain. Paneelit on laskostettu ja pakattu kuljetuslaatikoihin, joista ne avataan. Jumiin jäänyt paneeli aukesi vain puoliksi. Jumiutumisen syy ei ole täysin selinnyt. Paneelia yritettiin avata ravistelemalla, tuloksetta.

Ongelma on todellinen, koska paneelia ei voida ottaa käyttöön puolittain avautuneena. Tämä puolestaan estää uusien paneeleiden asentamisen jatkossa tähän samaan kiinnityskiskoon.

NASA:lla oli muutama vaihtoehto. Jättää korjausyritys seuraavalle sukkulamiehistölle, aseman miehistölle Discoveryn lähdettyä, tai teettää sukkulamiehistöllä vielä neljäs avaruuskävely. Viimeinen vaihtoehto viivästyttäisi sukkulan lähtöä asemalta vuorokaudella, jolloin laskeutumista edeltävä sukkulan lämpösuojan tarkastaminen jäisi ajanpuutteen takia tekemättä.

Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa tänään maanantaina tehdään ylimääräinen avaruuskävely, lämpösuoja tarkastetaan, mutta luovutaan toisesta ylimääräisestä päivästä, joka on tarpeen mikäli laskeutumispaikalla olisi huono sää. Laskeutumispaikkoja NASA:lla on käytettävissä kolme eri puolilla USA:ta, joten sukkula on tuotava jollekin niistä lennon viimeisenä päivänä.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html 

http://www.spaceflightnow.com/

Discovery onnistuneesti matkaan

Viime yönä 3:47:35 Suomen aikaa laukaistiin Discovery-sukkula onnistuneesti 12 vuorokauden mittaiselle lennolle. Sukkula telakoituu avaruusasemalle maanantai-iltana Suomen aikaa. Mukana on ensimmäinen ruotsalainen astronautti, hiukkasfyysikko Christer Fuglesang.

Lue Fuglesangin haastattelu.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html

STS-116 lähtö siirtyi

Huono sää esti Discoveryn ensimmäisen laukaisuyrityksen. Seuraava tehdään kahden vuorokauden kuluttua.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html 

STS-116

Blogi yrittää herätä pitkän hiljaiselon jälkeen. Seuraamme edessä olevaa sukkulalentoa STS-116. Lentovuorossa on Discovery, suunniteltu laukaisuaika torstaina 7.12.2006 klo 21:35 paikallista aikaa, 4:35 perjantaina aamuyöllä Suomen aikaa. Kyseessä on ensimmäinen yölaukaisu Columbian onnettomuuden jälkeen. Kaksi edellistä lentoa laukaistiin valoisaan aikaan, jotta lennon alkuvaiheita voitiin tarkkailla kameroilla mahdollisimman tehokkaasti.

Sääennusteet ovat kohtalaisen huonoja. Näyttääkin todennäköisemmältä, että lento siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Lento on 20. kansainväliselle avaruusasemalle suuntautuva sukkulalento. Tehtävä on tavallisten tarviketäydennysten lisäksi jatkaa aseman rakentamista viemällä asemaan uusia osia.

Lennolla on mukana ensikertalainen ESA:n astronautti Christer Fuglesang. 49 vuotias Christer on samalla ensimmäinen lennolle osallistuva ruotsalainen astronautti.

Suomi ei ole mukana ESA:n miehitettyjen lentojen ohjelmassa.

ISS:n miehistön vaihto meneillään

Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakhstanista lähti tämän viikon maanantaina matkaan Sojuz-alus, joka kuljetti uuden miehistön kansainväliselle avaruusasemalle. Aseman neljännentoista miehistön komentajana tulee toimimaan amerikkalainen Michael Lopez-Alegria venäläisen lentoinsinöörin Mikhail Tyurin kanssa. Heidän lisäksi asemalla jatkaa eurooppalainen Thomas Reiter. 13. miehistö, komentaja Pavel Vinogradov ja lentoinsinööri Jeffrey Williams palaavat Sojuz-aluksella Maahan.

Vaihtomiehistön mukana matkustaa ensimmäinen maksanut naispuolinen avaruusturisti, iranilaissyntyinen amerikkalainen, Anousheh Ansari. Avaruuslento on ollut Ansarin haaveena lapsesta saakka, ja nyt hän on 20 miljoonan dollarin avulla sen toteuttanut. Ansarin lentää japanilaisen avaruusturistin tilalla, jonka lennolle pääsy evättiin terveydellisistä syistä.

Ansaria on monessa yhteydessä tituleerattu ensimmäiseksi naispuoliseksi avaruusturistiksi. Tämä ei ole täysin totta. Britti Helen Sharman valittiin astronautiksi arpajaisissa ja lensi Zojuz TM-12 aluksella Mir-asemalle vuonna 1991.

STS-115 onnistuneesti takanapäin

(Ajanpuutteen vuoksi Atlantiksen lennosta STS-115 ei ole aikaisempia merkintöjä. Tässä lyhyesti lennon tapahtumat.)

Avaruussukkula Atlantis laukaistiin 9.10.2006, useiden viivytysten jälkeen pari viikkoa alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. 11.9. sukkula telakoitui kansainväliseen avaruusasemaan.

Lennon tehtävänä oli asentaa uusia aurinkopaneeleita asemaan. 16 tonnin painoiset rakenteen paneeleineen asennettiin paikalleen sukkulan robottikäsivarren avulla. Lopulliset asennukset ja kytkennät tehtiin kolmen avaruuskävelyn aikana.

Tämä oli ensimmäinen lento neljään vuoteen, jolla avaruusaseman rakentamista jatkettiin. Aseman valmiiksi saattamiseen tarvitaan vielä n. 14 lentoa vuoteen 2010 mennessä, jolloin sukkulat on määrä poistaa käytöstä.

Lentoa jouduttiin jatkamaan vuorokaudella kahdestakin syystä. Sää laskeutumisalueella Floridassa esti laskeutumisen. Toisena syynä Atlantiksen lähellä vapaa ajelehtivat tavarat, joita ei pystytty tunnistamaan, yhtä muovikassia lukuun ottamatta. Pelättiin, että tavarat olisivat irronneet sukkulan lämpösuojasta, mutta sukkulan ulkorungon tarkastuksissa ei todettu mitään vikaa missään.

Atlantis laskeutui torstaina Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan 21.9. klo 13:21 suomen aikaa. Se on jo siirretty huoltohalliin valmistautumaan seuraavalle lennolle.

Seuraava lento on suunniteltu joulukuulle.

Tämä kuvapari kertoo havainnollisesti, mitä lenolla STS-115 tehtiin. Asema kuvattuna ennen ja jälkeen Atlantiksen vierailun. Asema on molemmissa kuvissa samassa asennossa ja samasta kulmasta kuvattuna.

Sukkulan lähtölaskenta alkoi

Atlantis-sukkulan lähtölaskenta on alkanut. Sukkula on määrä laukaista pariviikkoiselle lennolle sunnuntaina 28.8. myöhään illalla Suomen aikaa. Lento on ensimmäinen Columbian onnettomuuden jälkeen, jolla kansainvälisen avaruusaseman rakentamiseta jatketaan.

Discovery laskeutui

 Toinen sukkulalento Columbia-onnettomuuden jälkeen laskeutui tyylipuhtaasti Cape Canaveralin avaruuskeskukseen Floridaan. Discovery sukkulan tekemä lento STS-121 kesti 12 päivää, 18 tuntia, 36 minuuttia ja 54 sekuntia ja se onnistui kaikilta osiltaan erinomaisesti. Kaikki lennolle suunnitellut työt saatiin tehdyksi, Discovery toimi lähes moitteettomasti koko ajan, ja laskeutuminen sujui suunnitellusti.

Mikäli Discoveryn tarkastuksissa ei löydy mitään odottamatonta ja seuraavan lennon valmistelu sujuu suunnitellusti, Atlantis-sukkula kuljetetaan lähtöalustalle elokuun alussa odottamaan lähtöä lennolle STS-115 elokuun lopussa. Lennolla on tarkoitus asentaa avaruusasemaan suuret aurinkopaneelit. Tehtävä tulee olemaan yksi vaikeimpia aseman rakentamisen aikana.

Discovery irrottautui avaruusasemasta

Discoveryn vierailu kansainvälisellä avaruusasemalla on päättynyt ja se on irrottautunut asemasta. Maahan sukkulan on määrä palata maanantaina.

Lento on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin. Ulkoisesta polttoainetankista irtosi lähdössä eristeen palasia, mutta niistä ei ollut haittaa. Sukkulan lämpösuojassa ei ollut korjaamista vaativia vaurioita. Viimeiset tarkastukset tehdään vielä asemasta irrottautumisen jälkeen siltä varalta, että mikrometeoriitit olisivat aiheuttaneet vaurioita sukkulan ollessa telakoituneena asemaan.

Astronautit tekivät kolme avaruuskävelyä. Niiden aikana korjattiin aseman ulkoisia laitteita, mutta tärkeimmät tehtävät liittyivät sukkulan lämpösuojan korjausmenetelmien testaamiseen. Vaurioiden korjaamiseen tarkoitettuja aineita kokeiltiin, ja tulokset tutkitaan Maassa.

Kokeiltiin sitä, miten sukkulan jatkettuun robottikäsivarteen kiinnitetyt astronautit pystyvät tarvittaessa korjaustöihin. Todettiin, että pitkä robottikäsivarsi kyllä notkuu ja antaa myöten, mutta notkuminen on hallittavissa ja korjaukset käsivarren varassa ovat mahdollisia. Jatketun käsivarren avulla astronautit pääsevät käsiksi kaikkialle sukkulan ulkorungon alueelle.

Telakoitumisen jälkeen Leonardo-rahtimoduuli siirrettiin sukkulan lastiruumasta aseman telakointiporttiin. Moduulin n. 2500 kg:n lasti siirrettiin asemalle ja asemalta siirrettiin jätteitä moduuliin. Ennen sukkulan irrottautumista Leonardo siirrettiin takaisin sukkulan lasturuumaan.

Sukkulan miehistössä ollut saksalainen Thomas Reiter jäi asemalle ja palaa takaisin myöhemmällä sukkulalennolla tämän vuoden lopussa.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov

Discoveryn APU-yksikössä vuoto

Ainoa lievä huolenaihe lennon STS-121 loppuvaiheessa on sukkulan APU-yksikössä numero 1 havaittu paineen lasku, jonka syy ei ole vielä selvillä. Sukkulassa peräosassa, pyrstön tyvessä, on kolme toisistaan riippumatonta APU-yksikköä. Niiden tehtävänä on tuottaa käyttöpainetta sukkulan hydrauliikkajärjestelmään. Hydrauliikkaa tarvitaan nousun aikana päämoottoreiden kääntämiseen sukkulan ohjaamista varten. Laskeutumisen aikana APU:ja tarvitaan sukkulan siipien ja peräsimen ohjainpintojen käyttämiseen, laskutelineiden avaamiseen sekä nokkapyörän kääntämiseen. Kiertoradalla ollessa APU:t ovat pysähdyksissä. Vaikka nousussa ja laskussa käytetään kaikkia kolmea APU-yksikköä, sukkula tulee toimeen yhdellä toimivalla APU-yksiköllä.

Laskutelineet voidaan avata vain APU 1:n avulla. Jos se ei ole toiminnassa laskun aikana, telineet voidaan avata varajärjestelmänä toimivan räjähdyspanoksen avulla.

APU käyttää polttoaineena hydratsiinia, joka on omassa säiliössä. Hydratsiinisäiliö paineistetaan typellä. Hydratsiini virtaa paineella polttokammioon jossa se palaa. Palokaasut pyörittävät turbiinia, joka alennusvaihteen välityksellä pyörittää hydraulipumppua.

Yhden APU:n polttoainejärjestelmän paine on laskenut kahta muuta enemmän, joka on merkkinä vuodosta. Vielä ei tiedetä, vuotaako järjestelmästä typpeä vai hydratsiinia. Typpivuoto olisi vaaraton, mutta hydratsiinivuoto aiheuttaisi tulipalovaaran laskeutumisen aikana. Kyseistä APU:a on tarkoitus koekäyttää sunnuntaina, jolloin vian syy ehkä selviää. Jos vika varmistuu typpivuodoksi, se ei vaikuta laskeutumiseen mitenkään. Jos se osoittautuu hydratsiinivuodoksi, annetaan APU:n käydä niin kauan, että säiliö tyhjenee, ja laskeudutaan kahden APU:n varassa.

Tehdyissä riskikartoituksissa APU-yksiköiden on todettu edustavat 30 % sukkulan ja miehistön tuhoon johtavasta kokonaisriskistä. Vain päämoottorit muodostavat APU:ja suuremman riskin. Hydratsiinikäyttöisten APU:jen korvaamista sähkökäyttöisillä on suunniteltu, mutta suunnitelmat on haudattu nyt kun koko sukkulasta ollaan luopumasta vuonna 2010.

Columbian lennolla STS-9 vuonna 1983 hydratsinivuoto sytytti kaksi APU-yksikköä tuleen vähän ennen sukkulan laskeutumista kiitoradalle. Palo jatkui vielä sukkulan pysähtymisen jälkeen aiheuttaen vaurioita sukkulan konehuoneeseen.

Myös sukkulan kahdessa apuraketissa on omat APU-yksiköt niiden suuttimien suuntaamista varten. Molemman apuraketin alapään helmassa on kaksi APU-yksikköä, joista yksi riittää tuottamaan riittävästi painetta suuttimen ohjaushydrauliikalle. Nämä APU:t eivät ole yhtä iso riski kuin sukkulan APU:t koska ne toimivat vain kaksi minuuttia lennon alussa.

Aiheesta lisää:

http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts121/060714mplm/ 

http://www.hamiltonsundstrand.com/hsc/details/0,10389,CLI1_DIV25_ETI5520,00.html#44262h

http://science.ksc.nasa.gov/shuttle/technology/sts-newsref/sts-apu.html#sts-apu

http://groups.msn.com/SpaceCowboySaloon/sts9.msnw

Discovery telakoitui avaruusasemaan

Avaruussukkula Discovery telakoitui torstaina suunnitellusti kansainväliseen avaruusasemaan. Keskiviikkona sukkulan miehistö käytti robottikäsivarteen asennettua kameraa ja laser-mittaria sukkulan lämpösuojatiilien tarkastamiseen. Mitään huolestuttavia vikoja ei löytynyt. Yksi tai kaksi lämpösuojatiilien välissä olevaa täyteliuskaa on tullut pois paikaltaan, samoin kuin Discoveryn edellisellä lennolla. Näiden korjaamistarve selviää tarkemmissa tutkimuksissa lähipäivinä.

Ennen telakoitumistaan asemalle sukkula teki 360 asteen pyörähdyksen poikittaisakselinsa ympäri paljastaen näin vatsapuolensa aseman miehistölle, joka kuvasi sitä tele-objektiivien avulla. Kuvista etsitään mahdollisia vikoja aluksen lämpösuojassa. Tämä kuvauskäytäntö aloitettiin edellisellä sukkulalennolla viime vuonna. TV-kuvista ei paljastunut mitään vikoja sukkulan vatsapuolelta, mutta varmuus asiasta saadaan vasta aseman miehistön ottamista kuvista. Kuvassa sukkulan vatsapuoli, joka joutuu Maahan paluussa kaikkein kovimmalle lämpörasitukselle.

Aluksen toisen siiven etureunasta, mustan kuituvahvisteisen hiilikomposiitin päällä havaitut valkoiset läiskät ovat mitä ilmeisimmin linnun kakkaa (Kuva vasemmalla). Läiskät oli havaittu jo Discoveryn ollessa vielä maassa. Kakka selvisi hienosti koko matkan kiertoradalle saakka.

Polttoainetankista irtosi eristeenpaloja, niin kuin etukäteen tiedettiin. Palat olivat pieniä, ja enin osa irtosi nousun myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin niistä ei enää olisi ollut vaaraa vaikka olisivat osuneet sukkulaan. Vaarallisin aika eristeen irtoamiselle on 35...140 sekuntia lähdön jälkeen. Syy on looginen: Aiheuttaakseen vahinkoa eristeenpalan täytyy törmätä sukkulaan riittävän suurella nopeudella. Kun pala irtoaa tankista, sen vauhti alkaa heti ilmanvastuksen takia hidastua. Samalla sukkula kiihdyttää koko ajan vauhtiaan. Näin ollen eristeen kappaleen suhteellinen vauhti sukkulaan nähden voi kasvaa varsin suureksi ennen sen osumista sukkulan rakenteisiin. Mutta jos eriste irtoaa ensimmäisen 35 sekunnin aikana, sukkulan vauhti ei vielä riitä vaurioiden syntymiseen. Jos se taas irtoaa 140 sekunnin jälkeen, alus on jo niin korkealla, ettei ilmanvastus riitä hidastamaan kappaleen vauhtia vaarallisen paljon ennen sen osumista sukkulaan.

Sukkulan irrotettu polttoainetankki kuvattiin huolellisesti. Se näytti puhtaalta. Tankkiin tehdyt muutokset näyttivät toimineen odotetulla tavalla.

Jos ei jatkotutkimuksissakaan paljastu ongelmia, ja lento sekä laskeutuminen sujuu muutenkin hyvin, voi seuraava, Atlantis-sukkulan lento STS-115 toteutua jo elokuun lopussa. Sukkulatoiminnan johtaja Wayne Hale antoi hyvät uutiset kuultuaan luvan apurakettien asentamiseksi Atlantiksen polttoainesäiliöön.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov 

Discovery on laukaistu onnistuneesti

Avaruussukkula Discovery on laukaistu onnistuneesti klo 21:37:55 Suomen aikaa ja se on nyt avaruudessa. Ensitöikseen astronautit kuvasivat irrotettua polttoainesäiliötä. Kuvat lähetetään myöhemmin Maahan ja niistä etsitään mahdollisia eristevaurioita. Nousun aikana ei normaalista poikkeavaa eristeen irtoamista havaittu.

Discoveryn pian tehtävä vielä reilun minuutin mittainen radankorjauspoltto kiertoradan korjaamiseksi ympyrän muotoiseksi. Kansainvälisen avaruusaseman sukkula tulee kohtaamaan ensi torstaina.

Aiheesta lisää:

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/ 

ATV läpäisi akustiset testit

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n rahtialus ATV on läpäissyt akustiset testit. Testeissä alus asetetaan alttiiksi samanlaiselle melulle jonka se joutuu laukaisussa kokemaan, ja aluksen tulee luonnollisesti kestää tämä. Testissä käytettävä melu on 144 decibeliä taajuuksilla 25..5000 Hz. Vastaava melu tappaisi ihmisen.

ATV:tä tullaan käyttämään kuljettamaan rahtia avaruusasemalle. Sen kantorakettina toimii ESA:n oma Ariane 5. Osa ATV:n sisätilasta on paineistettu ja se voi toimia myös miehistön työtilana. ATV on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Ensilento on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella.

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/esaCP/SEMTHPVT0PE_index_0.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/11/entry_122.html

Sukkulan toinen naiskomentaja nimetty

Nasa on nimennyt astronautti Pamela Melroy:n vuoden 2007 syyskesään ajoitetun sukkulalennon STS-120 komentajaksi. Hän on vasta toinen nainen tässä tehtävässä. Edeltäjänsä Eileen Collins toimi komentajana sukkulan edellisellä lennolla.

STS-120 on Pamelan kolmas lento. Lennolla liitetään kansainväliseen avaruusasemaan uusi moduuli, italialaisvalmisteinen Node 2, joka tulee myöhemmin toimimaan muiden moduulien kiinnitysalustana.

Aiheesta lisää:

http://www.jsc.nasa.gov/Bios/htmlbios/melroy.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Pamela_A._Melroy

http://www.nasa.gov/mission_pages/station/structure/elements/node2.html

Progress 22 telakoitui avaruusasemaan

Järjestyksessään 22.venäläinen Progress rahtialus telakoitui kansainväliseen avaruusasemaan maanantaina illansuussa. Alus toi asemalle 2308 kg rahtia, jossa on polttoainetta, happea, vettä, työkaluja, vaatteita ja muita tarvikkeita miehistön käyttöön. Alus saapui vain viikkoa ennen avaruussukkula Discoveryn suunniteltua telakoitumista. Miehistö jättääkin Progressin lastin purkamisen odottamaan Discoveryn lähtöä ja käyttää tulevan viikon sukkulan saapumisen valmisteluun.

Aiheesta lisää: http://www.nasa.gov/mission_pages/station/main/index.html 

Avaruusaseman rataa nostettu

Kansainvälistä avaruusasemaa on tänään nostettu kahdeksan kilometriä korkeammalle radalle. Vaikka asema on avaruudessa, se on kuitenkin niin matalalla, n. 350 km, että ilmanvastus saa sen vajoamaan satakunta metriä vuorokaudessa. Ilman toistuvia nostoja se putoaisi Maahan muutamassa vuodessa.

Nostoon käytettiin asemaan telakoitunutta venäläistä Progress-rahtialusta. Myös avaruussukkulaa on käytetty tähän tehtävään, mutta edellisellä sukkulan vierailulla ei nostoa tehty.

Edellinen nostoyritys syyskuussa samaisella Progress-aluksella epäonnistui aluksen moottorin pysähtyessä kesken kaiken.

Avaruusaseman rataprofiili kalenteripohjalla löytyy alla olevasta osoitteesta. Kuvasta näkyy hyvin miten asema vajoaa, ja miten sitä on välillä nostettu ylemmäs.

http://www.heavens-above.com/issheight.asp?lat=0&lng=0&alt=0&loc=Unspecified&TZ=CET

ISS:n miehistö kävelyllä

Komentaja Bill McArthur ja lentoinsinööri Valery Tokarev ovat tehneet tänään ensimmäisen avaruuskävelynsä. Se oli samalla myös ensimmäinen kävely kahteen vuoteen, jolla käytettiin amerikkalaista Quest-ilmalukkoa. Aikaisemmin ilmalukon laitteista löytyi epäpuhtauksia jotka olisivat vaarantaneen sen käytön. Nyt viat on korjattu.

Kävelyn aikana miehistö asensi uuden kameralaitteiston, jota tullaan tarvitsemaan aseman rakentamisessa myöhemmillä lennoilla. Toisena tehtävänä oli Floating Potential Probe –nimisen mittalaitteiston irrottaminen ja pois heittäminen. Laitteiston tehtävänä on ollut aseman ja sen ympäristön sähköisten ilmiöiden mittaaminen. Laitteiston rakenteiden oli todettu vaurioituneen ja siitä pelättiin irtoavan osia jotka olisivat voineet vaarantaa aseman turvallisuutta. Siksi se irrottiin asemasta ja kirjaimellisesti heitettiin pois. Bill McArthur heitti sen ennalta suunniteltuun suuntaan, taakse päin aseman kulkusuuntaan nähden, jossa siitä ei ole vaaraa asemalle eikä tuleville lennoille. Romu ajautuu lopulta Maan ilmakehään.

Aiheesta lisää: http://www.nasa.gov/mission_pages/station/main/index.html 

Sojuz laskeutui

Avaruusaseman 11. miehistö Sergei Krikalev ja John Phillips, sekä avaruusturisti liikemies Gregory Olsen laskeutuivat Sojuz-aluksellaan varhain aamulla. Laskeutuminen sujui ongelmitta, ja puoli vuotta avaruudessa olleet Krikalev ja Phillips joutuvat tästä lähtien totuttelemaan Maan painovoimassa elämiseen.

Lennon aikana Krikalev teki uuden avaruudessa olon ennätyksen, 803 päivää, 9 tuntia ja 39 minuttia.

Sojuz telakoitui avaruusasemaan

Sujuz-alus mukanaan avaruusaseman uusi miehistö sekä avaruusturisti Gregory Olsen telakoitui asemaan aamulla 8:27 suomen aikaa. Yhdyskäytävän luukku avattiin kolmisen tuntia telakoitumisen jälkeen, jolloin vanha miehistö toivotti uuden tervetulleeksi.

Vanha miehistö palaa maahan avaruusturistin kanssa 11. lokakuuta.