Aurinkokunta tänään

Marsissa peroksidisateita?

Marsin pinta on elämälle vihamielinen ympäristö. Alhainen lämpötila, kuivuus ja ohuen ilmakehän läpi tunkeva Auringon ultraviolettisäteily ovat kaikki omiaan tuhoamaan meidän tuntemamme elämänmuodot. Nyt tiedemiehet ovat löytäneet uuden elämää tuhoavan ilmiön Marsista.

Marsin peittää toisinaan koko planeetan kattava pölymyrsky, jossa planeetan pinta katoaa kokonaan näkyvistä. Pienempiä pyörretuulia Marsissa esiintyy jatkuvasti. Mars-mönkijät Spirit ja Opportunity ovat saaneet niistä jopa valokuvia. Hiehojakoisen tuulen mukana lentävään pölyyn syntyy sähkövarauksia. Nämä varaukset voivat puolestaan hajottaa ilmakehän vettä (H2O) hydroksyyliksi (OH) ja hiilidioksidia (CO2) hiilimonoksidiksi (CO). Nämä yhdessä muodostavat mm. vetyperoksidia (H2O2), joka on voimakkaasti hapettava ja siten eläviä soluja tuhoava aine.

Jos vetyperoksidia muodostuu riittävän paljon, se voi tiivistyä ja sataa lumen tavoin Marsin pinnalle. Tällä tavoin jatkuvassa vetyperoksidikäsittelyssä oleva planeetan pinta ei voi ylläpitää elämää.

Uusi teoria voi selittää myös Viking-luotaimien osittain selittämättömät tulokset kokeissa, jossa pyrittiin selvittämään onko Marsin maaperässä elämää. Vetyperoksidi olisi voinut antaa samanlaisen näyttämän kokeessa kuin elävät organismit.

Vaikka Marsin pinta olisikin elotonta, voivat olosuhteet pinnan alla olla elämälle suotuista. Koska Maan kallioperän halkeamissa elää bakteereja hyvinkin syvällä, niitä voisi olla myös Marsissa. Vaihtoehtoisesti meteoriittien iskeytymisissä esille tulleet pinnan alaiset kiviainekset voivat sisältää elämästä kieliviä fossiileja. Tällä hetkellä käytössä olevat havaintolaitteet eivät pysty niitä näkemään, eivätkä tekemään muitakaan elämää suoraan ilmaisevia kokeita. Näihin asioihin saamme selvyyttä vasta tulevilla tutkimuslennoilla, jotka pystyvät kaivautumaan riittävän syvälle Marsin pinnan alle, sekä etsimään näytteistä fossiileja ja muita elämän merkkejä.

http://www.berkeley.edu/news/media/releases/2006/07/31_peroxide.shtml

http://marsrovers.jpl.nasa.gov/home/index.html

MRO lähetti ensimmäiset kuvat

Kaksi viikkoa sitten, 10.3.2006, Marsin kiertoradalle saapunut Mars Reconnaissance Orbiter on lähettänyt ensimmäiset kuvat planeetan pinnasta. Luotaimen HiRISE-kamera (High Resolution Imaging Experiment) on tarkin luotaimeen koskaan asennettu kamera. Se pystyy kuvaamaan Marsin pintaa huikealla, alle metrin erotuskyvyllä. Tällä tarkkuudella MRO pystyy mm. näkemään kaikki Marsiin aikaisemmin laskeutuneet luotaimet. Epäonnistuneen Mars Polar Landerin kohtalo voidaan ehkä lopultakin selvittää.

Nyt otetun ensimmäisen kuvan tarkoitus on vain testata uutta kameraa. Kuvan laatu näyttäisikin täyttävän kaikki odotukset. Nyt kamera suljetaan ja otetaan käyttöön vasta kun luotain on lopullisella radalla.

MRO jarrutti vauhtiaan rakettimoottorilla asettuakseen Marsia kiertävälle radalle. Ensimmäinen rata on hyvin soikea. Polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi ratamuutokseen tullaan käyttämään ilmajarrutusta. Luotain ohjataan hallitusti Marsin ilmakehän yläosaan, jossa sen vauhti hidastuu. Lopullinen tutkimusrata on 255 x 320 kilometrin korkuinen napojen kautta kulkeva aurinkosynkroninen rata.

Ilmajarrutus on tehtävä hitaasti ja varovasti, joten lopullisen kiertodadan MRO saavuttaa vasta tämän vuoden marraskuussa. Tähän asti koko lento on sujunut ongelmitta.

Ensimmäinen kuva:

http://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/multimedia/pia08014.html

Aiheesta lisää:

http://marsprogram.jpl.nasa.gov/mro/

http://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/main/index.html 

Mars Reconnaissance Orbiter perillä

Mars Reconnaissance Orbiter on eilen saapunut määränpäähänsä ja asettunut onnistuneesti Marsin kiertoradalle. Aiheesta lisää lähipäivinä.

Edelliset artikkelit:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/08/entry_81.html

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/08/entry_73.html

Mars lähellä Kuuta

Mars on tänä iltana taivaalla harvinaisen lähellä Kuuta. Taivaankappaleet tulevat alle asteen päähän toisistaan. Kuun halkaisija taivaalla on puolisen astetta, joten näennäisesti Kuu ja Mars ovat alle kahden Kuun halkaisijan etäisyydellä toisistaan.

Kuu liikkuu taivaalla, tai näyttää liikkuvan, kuten Aurinko ja tähdet, koska Maa pyörii akselinsa ympäri. Lisäksi Kuu kiertää Maan vajaassa kuukaudessa. Tämä liike näkyy myös taivaalla, vaikkakin hitaampana kuin Maan pyöriminen. Kuu liikkuu oman halkaisijansa verran tunnissa. Tämä liike on helpommin havaittavissa Kuun ollessa lähellä jotakin toista kirkasta taivaankappaletta. Tämän iltainen Kuun ja Marsin kohtaaminen tuo hyvin esiin Kuun liikkumisen. Tapahtumaa kannattaa sen vuoksi seurata pitkin iltaa, heti taivaan pimentymisen jälkeen

MARSIS-tutkan dataa analysoidaan

Viime viikolla ESA julkaisi lyhyen tiedotteen Mars Espress -luotaimen MARSIS -tutkan tähänastisesta toiminnasta. Tutkan antennien avausvaikeuksien jälkeen tutka on nyt ollut toiminnassa neljä kuukautta. Luotaimen kiertorata on soikea ja viimeisen neljän kuukauden aikana radan lähin piste on ollut Marsin päiväpuolella, jolla tutka pystyy mittaamaan ilmakehää lyhyillä radioaalloilla. Marsin pinnan alaisia rakenteita voidaan tutkata pitkillä radioaalloilla, mutta koska ne eivät läpäise ilmakehää planeetan päiväpuolella, ei niitä ole tähän mennessä voinut käyttää. Marsilla, kuten Maallakin, muodostuu ilmakehän yläosaan, ionosfääriin, Auringon säteilyn vaikutuksesta pitkiä radioaaltoja häiritsevä kerros. Mars Expressin radan alin piste on kuitenkin pikku hiljaa siirtymässä planeetan yöpuolelle, jolloin pinnan rakenteiden tutkaaminen voidaan aloittaa toden teolla.

Tutkahavainnot perustuvat eri kerrosten erilaiseen ominaisuuteen heijastaa radioaaltoja. Tutkan lähettämä radiopulssi heijastuu osittain takaisin jokaisesta kohtaamastaan rajakerroksesta ja näiden heijasteiden laadusta ja saapumisajoista voidaan määritellä tutkittavan kohteen rakennetta. Samaan ilmiöön perustuu esimerkiksi ultraäänellä tehtävä sikiötutkimus. MARSIS-tutka ei pysty erottelemaan eri suunnista tulevia heijasteita tai muita häiriötä, joten signaalia joudutaan analysoimaan Maassa ehkä pitkäänkin ennen varsinaisten tulosten selviämistä. MARSIS-tutkan merkittävin tavoite on paljastaa Marsin pinnan alla mahdollisesti sijaitsevat vesitaskut. Marsin pintaa muokannut vesi näyttää kadonneen lähes kokonaan, joten yksi teoria on, että vettä saattaa olla paljonkin pinnan alla piilossa.

ESA:n tiedote ei sisältänyt mitään tuloksia tai uusia havaintoja.

Aiheesta lisää: http://www.esa.int/esaCP/SEM30WTLWFE_index_0.html

Kuu lähellä Marsia

Jos taivas on tänään pilvetön, voi katsella Kuun ja Marsin kohtaamista taivaalla. Kohteiden etäisyys taivaalla on noin viisi astetta. Mars näkyy muutenkin tänä syksynä hyvin. Se on tällä hetkellä Kuun jälkeen yötaivaan kirkkain kohde. Punaisesta väristä se on helppo tunnistaa.

Maa ja Mars kohtaavat radoillaan noin kahden vuoden välein. Mars ei ole tällä kerralla aivan yhtä kirkas kuin viimeksi, mutta nousee taivaalla korkeammalle.

Tähtitaivaan kohteiden tunnistamista helpottaa tähtikartta, jollaisen voi tulostaa Ursan sivuilta. Kartan saa omalta paikkakunnaltaan haluamalleen ajankohdalle. Kartassa näkyvät suurimmat tähdistöt, Kuu, Aurinko ja planeetat.

Kartta: http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/ 

Muodonmuutoksia Marsissa

Pitkä tutkimusjakso tuo uuden ulottuvuuden tutkimukseen. Mars Global Surveyor täytti 12.8.2005 kahdeksan vuotta. Alun perin MGS:n tehtävän pituudeksi oli suunniteltu yksi Marsin vuosi, noin kaksi Maan vuotta, mutta luotaimen yhä toimiessa hyvin, tehtävää on jatkettu.

Kiitos jatkoajan, saamme nyt seurata Marsin maisemassa tapahtuvia muutoksia. Kahdeksan vuoden aikana MGS on valokuvannut kohteita Marsin pinnalla, monia niistä useaan kertaan. Eri aikoina otetut kuvat paljastavat muutokset, joita pinnalla on tapahtunut.

Marsilla on ilmakehä, sekä vesi- ja hiilidioksidijäästä vuodenaikojen mukaan kokoaan muuttavat napajäätiköt. Nämä ilmiöt yhdessä ja erikseen muovaavat planeetan pintaa. Jotkin muutokset kielivät jopa järistysten esiintymisestä. Luonnollisesti myös isot meteoriitit, joita Marsin ohut ilmakehä ei pysty pysäyttämään, jättävät omat jälkensä planeetan pintaan.

Yllä oleva kuva esittää samasta hiekkadyynistä 17.7.2002 ja 27.4.2005 otettua kahta kuvaa. Oikeassa kuvassa näkyvä uoma on syntynyt kuvaushetkien välisenä aikana. Vastaavia uomia on Masissa lukuisia, sekä dyynien että kraattereiden kehävuorten rinteillä. Uomien syntytapaa ei tunneta. Niiden aiheuttajaksi on ehdotettu virtaavaa vettä, mutta hiekkadyynin huipulla vesi ei tunnu uskottavalta selitykseltä.

Uskottavampi selitys on pinnalle tiivistynyt hiilidioksidilumi tai –jää, joka on jäänyt tuulen siirtämän hiekkakerroksen alle. Kun kevät koittaa ja Aurinko lämmittää hiekan, alkaa kiinteä hiilidioksidi nopeasti kaasuuntua. Hiekan sisällä muodostuva kaasu toimisi hiekassa veden tavoin ja hiekka valuisi kapeana norona rinnettä alas jättäen jälkeensä uoman. Tämäkin on toistaiseksi vain teoria, mutta koska uomia näyttää jatkuvasti Marsissa muodostuvan, ei liene kuin ajan kysymys milloin sellaisen syntymistä päästään tarkemmin tutkimaan.

Kuva löytyy isompana selityksineen osoitteesta: http://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA04290 

Muita vastaavia kohteita löytyy osoitteesta: http://www.marstoday.com/news/viewpr.html?pid=17852 

Muita kuvia Marsista: http://photojournal.jpl.nasa.gov/targetFamily/Mars 

Marsin pölypyörre MGS:n näkemänä

Mars-mönkijä Spirit on nähnyt lukuisia pyörretuulia Marsin pinnalla. Planeettaa kiertävä luotain Mars Global Surveyor on kuvannut sellaisen myös avaruudesta. Pyörre näkyy vaaleana täplänä keskellä kuvan yläosaa. Kaikki kuvassa näkyvät tummat juovat ovat pyörteiden synnyttämiä. Juovien määrästä voi päätellä, että kyse ei ole mistään harvinaisesta ilmiöstä.

Kuva-alan leveys on kolme kilometriä. Täysikokoinen kuva löytyy alla olevasta linkisä.

http://www.msss.com/mars_images/moc/2005/09/05/ 

Todisteita Marsin vedestä

Todisteet Marsin vetisestä menneisyydestä vahvistuvat koko ajan tutkimusten edetessä. Mars-kulkijat Spirit ja Opportunity ovat lähettäneet mittaustuloksia, jotka ovat saaneet tutkijat vakuuttuneeksi; vesi on ollut mukana muovaamassa Marsin pinnan mineraaleja.

Kivet Gusev-kraaterissa Spiritin laskeutumispaikan lähellä muistuttavat paljon myös Maasta löytyvää oliviini-pitoista basalttia. Joidenkin kivien pinnalla on rikkiä, bromia, klooria ja hematiittia (=rautaoksidia) sisältävä kerros. Tiedemiesten mukaan nämä aineet ovat kerrostuneet kivien pintaan veden vaikutuksesta. Vesi on ensin liuottanut aineet maaperästä ja kerrostanut ne kivien pinnalle. Matkallaan Spirit on kaivanut yhden pyöränsä avulle kolme ohjaa, joista pinnan alaista maaperää voitiin tutkia. Yhdestä kaivannosta paljastui runsaasti magnesiumsulfaattia, joka sekin on virtaavan veden mukana paikalle kulkeutunutta.

Samankaltaisia merkkejä vedestä on löytynyt vähän joka paikasta Spiritin kulkeman lähes viiden kilometrin matkan varrelta. Spirit on parhaillaan Husband Hill –kukkulan huipulla, satakunta metriä laskeutumispaikkaa korkeammalla. Kuvassa Husband Hill ja vertailukohtana vapauden patsas.

Ylinnä tässä artikkelissa on Spiritin kukkulan huipulta ottamista kuvista koostettu panorama-kuva. Tämä yksi koko tehtävän näyttävimmistä kuvista on nähtävänä isompana, ¼-koossa, tai täysikokoisena.

Sekä Spirit että sen sisaralus Opportunity suunniteltiin toimimaan kolme kuukautta, mutta nyt ne ovat toimineet jo yli puolitoista vuotta! Ikääntymisen merkkejä on näkyvissä: Mössbauer-spektrometrin säteilylähde Koboltti 57 -isotooppi on heikentynyt. Alun perin 12 tuntia kestänyt mittaus vaatii nyt 48 tuntia. Kivien hiomalaitteen terä on Spiritissä loppuun kulunut. Kautta aikojen menestyksekkäimmät Mars-tutkijat jatkavat silti tehtäväänsä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Niiden tärkein tehtävä on etsiä merkkejä vedestä, ja siinä ne ovat onnistuneet. Siellä missä on vettä, voi olla myös elämää. Tämän NASA on ottanut ohjenuoraksi koko Mars-tutkimusprojektin suunnittelussa. Follow the water – Seuraa vettä.

Aiheesta lisää:

http://marsrovers.jpl.nasa.gov/home/index.html

http://athena.cornell.edu/

MRO matkalla Marsiin

Mars Reconnaissance Orbiter laukaistiin onnistuneesti kohti Marsia. Venäläinen moottori nosti amerikkalaisen MRO:a kuljettaneen Atlas 5 -raketin Floridan aamutaivaalle klo 14:43 Suomen aikaa. Tunti tämän jälkeen luotain oli omillaan, poistunut Maan vetovoimakentästä ja oli matkalla Marsiin. Se korjasi asentonsa, avasi aurinkopaneelinsa ja antenninsa suunnitellusti. MRO on kunnossa ja asettuu Marsin kiertoradalle seitsemän kuukauden lennon jälkeen.

Aiheesta lisää: http://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/main/index.html

Katso laukaisuvideo: http://www-pao.ksc.nasa.gov/kscpao/videos/metafiles/ksc_081205_mro_launch.ram

Pölyvihureita Marsissa

NASA:n Mars-kulkija Spirit on ottanut hienoja kuvia Marsin pinnalla esiintyvistä pyörretuulista, ”pölyvihureista”. Vaikka Marsin ilmakehä on ohut, tiheys vain 1 % Maan ilmakehästä, siinä esiintyy voimakkaita tuulia. Pölyvihurit ovat melko yleisiä. Marsin tuulet ovat olleet suureksi hyödyksi molemmille Mars-kulkijoille. Ne ovat useaan kertaan puhdistaneet alusten aurinkopaneelit pölystä ja näin palauttaneet niiden tuottaman sähkötehon lähes alkuperäiselle tasolle. Ilman näitä puhdistusoperaatiota alusten olisi mahdotonta suorittaa tehtäväänsä yhtä tehokkaasti kuin nyt.

Tässä yksi parhaita animaatioita pölyvihureista Spiritin kuvaamana. Aluksessa ei ole varsinaista videokameraa, joten video on kooste navigointikameran still-kuvista. Video on animoitu GIF-tiedosto, kooltaan n. 6 megaa. Lataaminen kestää jonkin aikaa, mutta odottaminen kannattaa!

http://www.lpl.arizona.edu/~lemmon/mer_dd/dd_enhanced_568a.gif 

Lisää videoita:

http://www.lpl.arizona.edu/~lemmon/mer_dd.html 

Lisätietoa Mars-kulkijoista:

http://marsrovers.jpl.nasa.gov/home/index.html 

http://athena.cornell.edu/ 

MRO:n lähtöä siirretty vuorokaudella

Vika Mars Reconnaissance Orbiter:in kantoraketissa pakotti siirtämään laukaisua vuorokaudella eteenpäin. Raketin toisen vaiheen polttoainesäiliötä täytettäessä sen pinnankorkeusanturi antoi väärän näyttämän. Lähtölaskenta keskeytyi hetkeen T-4 minuuttia. Tässä vaiheessa laskennassa on 10 minuutin tauko, jota ensin päätettiin jatkaa puoleen tuntiin, mutta sitten laukaisu peruttiin tältä päivältä kokonaan.

Jos vian syy selviää ja se saadaan korjattua, uusi laukaisuyritys on huomenna klo 14:43 - 16:43 Suomen aikaa. Laukaisuikkuna on avoinna syyskuun alkupäiville asti, joten aikaa korjauksiin on riittävästi.

Aiheesta lisää: http://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/main/index.html 

MRO lähtee tänään

Mars Reconnaissance Orbiter:in Atlas 5 kantoraketin gyroskoopin on todettu olevan kunnossa ja lähtölupa myönnetty.

MRO:n laukaisua siirretty vuorokaudella

Mars Reconnaissance Orbiter:in laukaisua on siirretty, uusi aika on nyt 11.8 klo 14:50 - 16:35 Suomen aikaa. Syynä viivästymiseen on laitevalmistajan havaitsema häiriö samanlaisessa gyroskoopissa, jollainen on myös MRO:n kantoraketin, Atlas 5:n ohjausjärjestelmässä. Atlas 5:n gyrot tarkastetaan ennen lähtöluvan antamista.

Aiheesta lisää:

http://marsprogram.jpl.nasa.gov/mro/ http://marsprogram.jpl.nasa.gov/mro/ 

http://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/main/index.html 

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/cat_mars.html 

Laukaisuvuorossa: Mars Reconnaissance Orbiter

NASA:n seuraava Mars-luotain Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) odottaa ylihuomenna, 10. elokuuta tapahtuvaa laukaisua Atlas 5 –raketin kärjessä. MRO on ainoa tämänkertaista laukaisuikkunaa hyödyntävä luotain, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Marsiin voidaan lähettää luotain osapuilleen kahden vuoden välein, kun Maa ja Mars ovat lähimpänä toisiaan. Viimekertaista ikkunaa kaksi vuotta sitten hyödynsi kaikkiaan kolme luotainta, MER-1, MER-2 ja Mars Express.

MRO on monessa suhteessa yksi tehokkaimmista planeettaluotaimista. Siinä on kolme erilaista kameraa, joista tarkin (HiRISE - High Resolution Imaging Science Experiment) pystyy erottamaan jopa puolen metrin kokoisia yksityiskohtia Marsin pinnalta. Näin ollen esimerkiksi kaikki Marsiin laskeutuneet luotaimet pitäisi olla helposti havaittavissa. Toinen kamera (CTX - Context Imager)on laajakulmaisempi yleis-kamera. Kolmas (MARCI - Mars Color Imager) on suunniteltu erityisesti Marsin sääilmiöiden kuvaamiseen. Seurannan kohteita ovat mm. pilvet, hiekkamyrskyt ja napajäätiköt.

Spektrometri (CRISM - Compact Reconnaissance Imaging Spectrometers for Mars) kuuluu luonnollisena osana melkein minkä tahansa luotaimen varustukseen. Spektrometrillä pystyttään määrittämään Marsin pinnan alkuainekoostumus. Jokainen alkuaine jättää heijastamansa valon spektriin oman ”sormenjälkensä” joka voidaan spektrometrillä havaita.

Sääluotaimella (MCS - Mars Climate Sounder) saadaan tarkka kuva Marsin ilmakehän lämpötilasta, kosteudesta ja pölypitoisuudesta.

Pinnan alla piilossa olevaa vettä ja jäätä etsitään tutkalla (SHARAD - Shallow Subsurface Radar), joka toimii samaan tapaan pitkillä radioaalloilla kuin Mars Express –luotaimen MARSIS-tutka. SHARAD kykenee näkemään kilometrin Marsin pinnan alle.

Tieteellisten tutkimuslaitteiden lisäksi luotaimessa on laitteisto, jonka avulla se pystyy välittämään nykyisten ja tulevien Mars-luotaimien tietoja Maahan ja Maasta luotaimiin. Kokeilussa on erityinen navigointikamera, jollaisella tulevien luotaimen navigointitarkkuutta toivotaan parannettavan. Testattavana on myös aiempaa lyhytaaltoisempi radiolähetin, jolla välitettävä tietomäärä voidaan moninkertaistaa.

Suuri määrä tehokkaita mittalaitteita tuottaa suuren määrän tietoa. MRO:n antennipeili on silmiinpistävän iso, kolmen metrin kokoinen. Sen avulla MRO tulee lähettämään Maahan enemmän dataa kuin kaikki aikaisemmat planeettaluotaimet yhteensä! Valtava tietomäärä selittyy mm. suurella määrällä tarkkoja kuvia, ja jatkuvalla ilmakehän sääilmiöiden mittaamisella. Kaiken tietomäärän lähettämiseksi Maahan alukseen oli pakko asentaa suuri antenni. Tietoliikenteen kasvua aiempiin luotainlentoihin nähden on verrattu modeemiyhteyden vaihtamiseen laajakaistaksi.

Luotain painaa kaksi tonnia, josta puolet on polttoainetta. Sitä tarvitaan jarruttamiseen planeettojen väliseltä lennolta Marsin kiertoradalle. Loppujarrutus tehdään ilmajarrutuksella, eli luotain ohjataan hallitusti Marsin ilmakehän yläosaan, jolloin ilman kitka hidastaa vauhtia. Koko ilmajarrutusvaihe kestää puolisen vuotta, saman verran kuin lento Maasta Marsiin. Tutkimukset aloitetaan vasta ilmajarrutuksen päätyttyä ja luotaimen saavutettua lopullisen radan, 255/320 km pinnasta. Kestää siis yli vuoden ennen kuin MRO:lta on lupa odottaa ensimmäisiä tuloksia.

Painava luotain tarvitsee tehokkaan raketin. MRO käyttää Atlas 5 rakettia ja Centaur ylintä vaihetta. Yhdistelmä painaa lähdössä 333 tonnia. Mielenkiintoinen yksityiskohta jälleen; ensimmäisen vaiheen päämoottori on Venäjällä suunniteltu ja valmistettu

Päämoottori on keroseenia ja nestemäistä happea polttava venäläisvalmisteinen RD-180. Moottori on huomattavasti halvempi, ja vähintään yhtä hyvä kuin amerikkalaiset vastaavat moottorit (sikäli kun niitä edes on). Se kehittää vähän yli neljän sadan tonnin työntövoiman, lähes kaksi kertaa enemmän kuin paljon mainostettu sukkulan päämoottori, SSME. Lokheed Martin -yhtiö on rakentanut sekä MRO-luotaimen että sitä kuljettavan Atlas 5 raketin. MRO on ensimmäinen Atlaksen planeettojen välinen lento kolmeen kymmeneen vuoteen.

Aiheesta lisää: http://marsprogram.jpl.nasa.gov/mro/

MARSIS-tutkan käyttöönotto etenee

ESA:n Mars Express-luotaimen MARSIS tutka on osoittautunut toimivaksi. Vielä ei ole tehty muuta kuin laitteen käyttöönottoon liittyviä mittauksia. Laitteella on mitattu Marsin tasankoalueiden pinnankorkeuksia, joista on olemassa varsin tarkat topografiatiedot. Vertaamalla näitä tietoja mittaamalla saatuihin, voidaan todeta tutkan olevan kunnossa ja pystyvän tutkimustyöhön. Tutkalla on myös tarkoitus mitata Marsin ilmakehää, Se on jo nyt havainnut Masin ionosfäärin olevan korkeammalla kuin tähän asti oh oletettu.

Tutkan käyttö tieteelliseen mittaukseen on siis lähdössä käyntiin, mutta pystyy tutkimaan Marsin pintaa vain planeetan yöpuolelta ja suhteellisen matalalta 300..800 km:n korkeudelta. Tämä rajoittaa tutkimuksiin käytettävissä olevaa aikaa, koska luotaimen rata ei kulje jatkuvasti yöpuolelta ja sopivalla korkeudella yhtä aikaa. Elokuun puolivälissä tutkimuksiin tulee tämän takia katkos, joka kestää aina joulukuulle asti.

Aikaisempia kirjoituksia:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/cat_mars.html

Aiheesta lisää:

http://www.esa.int/esaCP/SEMQAN808BE_index_0.html

MARSIS-tutka valmiina käyttöön

ESA:n Mars Express –luotaimen MARSIS-tutkan kaikki antennit on alkuvaikeuksien jälkeen avattu ja laite on käyttöönottovaiheen jälkeen 4.7.2005 valmiina käyttöön. Ensimmäiset testit on jo tehty. Niillä varmistetaan, että laite toimii niin kuin on suunniteltu.

MARSIS-tutkalla mitataan Marsin ilmakehää, sekä itse planeetan pintarakennetta aina 5 km:n syvyyteen asti. MARIS käyttää pitkäaaltoista radiosignaalia, jonka vuoksi se pystyy mittaamaan Marsin pintaa vain yöllä, kun ilmakehän ionosfääri ei ole haittaamassa radioaaltojen etenemistä. MARSIS tutkimuksien tuloksena on luvassa ensimmäisiä suoria mittaustietoja Marsin pinnan alaisista rakenteista.

Lisätietoja:

http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/index.html

Mars Express avasi onnistuneesti toisen antennipuomin

Puolitoista vuotta Marsia kiertäneen eurooppalaisen Mars Express –luotaimen MARSIS-tutkan toinen antennipuomi avattiin onnistuneesti alkuviikolla. Antennien avaamista on viivästetty yli vuodella, koska laskelmat osoittivat avaamisen voivan olla vaarallista ja voivan vaurioittaa itse luotainta.

Kaksi 20 m:n ja yksi 7 m:n mittainen antenni olivat laskostettuna luotaimen kyljissä olevissa laatikoissa, joista ne oli määrä avata jo yli vuosi sitten keväällä, heti luotaimen tutkimusjakson alussa. Antennien avaamista ei ole voitu kokeilla, koska todellisia olosuhteita vastaavaa tilaa, avaruuden painottomuutta, ei voida Maassa jäljitellä. Niiden avaamista on sen vuoksi mallinnettu tietokonesimulaatiolla. Avaamista tutkittiin vielä kun luotain oli matkalla Maasta Marsiin. Kun laskelmat yhdessä vaiheessa osoittivat, että antennit voisivat avautuessaan holtittomasti poukkoilla puolelta toiselle, ja jopa kolhia itse luotainta, avaamista päätettiin lykätä ja jatkaa tutkimuksia.

Viimein tämän vuoden keväällä, avaamisen todettiin sittenkin olevan turvallista ja sille annettiin lupa. Ensimmäinen antenni avattiin jo toukokuun alussa. Avaaminen onnistui muuten hyvin, mutta antennin yksi nivel jäi lukkiutumatta. Se saatiin kuitenkin lukkiutumaan, kun luotainta käännettiin siten, että Auringon säteily lämmitti antennia. Ennen toisen antennin avaamista, ongelman syytä haluttiin selvittää tarkemmin. Tiistaina 14.6 Mars Expressille lähettiin käsky avata toinen 20 m:n antenni. Luotain ohjattiin samalla hitaasti pyörivään liikkeeseen, jotta Aurinko lämmittäisi avattavaa antennia. Avaaminen sujui tällä kerralla täysin suunnitelmien mukaisesti, ilman ongelmia. Kolmas, 7 m:n antenni, on määrä avata tänään. Sitä ei pidetä kriittisenä sen sijainnin ja lyhyyden takia.

Kaikki kolme antennia avattuna, aloitetaan MARSIS-tutkan käyttöönotto. Tämä on yksi mielenkiintoisimpia laitteita, jolla Marsia on koskaan tutkittu. MARSIS (Mars Express Sub-Surface Sounding Radar Altimeter) on pitkillä radioaalloilla toimiva tutka, joka pystyy tunkeutumaan muutamia kilometrejä Marsin pinnan alle, paljastaen planeetan pinnan alaiset rakenteet. Marsia ei ole aikaisemmin tutkittu pintaa syvemmältä, joten olivatpa tulokset millaisia hyvänsä, ne ovat aivan uusia. Marsissa on joskus ollut paljon vettä. On esitetty teoria, että vettä saattaa olla edelleenkin paljon Marsin pinnan alaisissa luolissa ja onkaloissa. MARSIS-tutka on ensimmäinen laite, joka voi paljastaa pinnan alaiset veden täyttämät onkalot.

Suurien vesimassojen löytyminen Marsista olisi jo itsessään suuri uutinen. Se olisi myös suuri helpotus tulevaisuuden miehitetyille Mars-lennoille. Marsin vedestä voitaisiin valmistaa happea ja rakettipolttoainetta, sekä tietenkin käyttää juomavetenä ja peseytymiseen, viljelmien kasteluun yms.

Lisätietoja:

http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/index.html