Aurinkokunta tänään

Pluto menetti planeetta-statuksensa

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) on ensimmäistä kertaa määritellyt millainen Aurinkokunnan kappale on planeetta ja millainen ei. Määrityksen seurauksena Pluto ei ole enää planeetta, vaan kääpiöplaneetta. Muita kääpiöplaneettoja ovat asteroidibyöhykkeen suurin asteroidi Ceres, sekä Plutoa kauempi kappale toistaiseksi nimeämätön 2003 UB313.

Aiheesta lisää:

http://www.ursa.fi/ursa/tiedotus/2006/tiedote_9-2006.html 

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id41465.html

Tervetuloa, Nix ja Hydra!

Plutolta viime vuonna löydetyt kaksi uutta kuuta ovat saaneet nimikseen Nix ja Hydra.

Kuvassa Pluto kuineen 18.5.2005 avaruusteleskooppi Hubblen kuvaamana. Alinna Pluto, yläpuolellaan 1978 löydetty kuu Charon. Ylinnä ja oikealla uudet löydökset, pienet kuut Nix ja Hydra.

Nimet ovat peräisin Egyptin ja Kreikan mytologiasta. Nyx on yön jumalatar ja Hydra puolestaan monipäinen hirviö jolla oli käärmeen vartalo. Joissain lähteissä Nyx mainitaan myös Charonin äidiksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyks

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hydra

Koska Nyx-niminen asteroidi on jo olemassa, käytetään Pluton kuun nimessä toista kirjoitusasua: Nix.

Aiheesta lisää:

http://www.ponttokamera.net/aurinkokunta_tanaan/archives/2005/11/entry_116.html

http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2006/620/1

http://www.nineplanets.org/pluto.html

http://www.plutoportal.net/

New Horizons ohitti Marsin radan

Tammikuun 19. päivä laukaistu Pluto-luotain New Horizons on nyt jo ohittanut Marsin radan. Mars-luotaimet ovat taittaneet samaa matkaa lähes neljä kertaa kauemmin. New Horizonsilla on siis todellakin vauhtia! Ensi vuoden helmi-maaliskuussa luotain ohittaa jo Jupiterin. Perillä Pluton luona se on kuitenkin vasta 2015.

New Horizonin matkaa voi seurata osoitteessa http://pluto.jhuapl.edu/mission/whereis_nh.php, jossa luotaimen sijainti näkyy kartalla.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/newhorizons/main/index.html

http://pluto.jhuapl.edu/

Plutoluotaimen matka alkanut hyvin

Tammikuun 19. päivä laukaistu Pluto-luotain New Horizons on tehnyt ensimmäiset korjaukset lentorataansa. Venäläisvalmisteisella päämoottorilla varustettu Atlas V tarjosi luotaimelle odotettuakin tarkemman kyydin. Raketin toisen vaiheen, Centaurin tehtävä oli nostaa luotain ulos Maan kiertoradalta ja hienosäätää lentoradan suunta oikeaksi. Kolmantena vaiheena oli Altaksen valmistajan Lockheed Martinin verivihollisen, Boeing-yhtiön toimittama Star 48B, kiinteää polttoainetta käyttävä tehokas hyrrästabiloitu raketti, jonka tehtävä oli enää vain lisätä luotaimen nopeutta ja nostaa se ulos Aurinkoa kiertävältä radalta kohti Jupiteria, jonka painovoimakentästä se saa vielä lisää vauhtia. Jupiterin käyttäminen gravitaatiolinkona lyhentää matka-aikaa Plutoon viidellä vuodella.

Irrottauduttuaan Star 48B-vaiheesta, New Horizons oli 16 kilometrin sekuntivauhdilla nopein koskaan lähetetty avaruusluotain. Lentoradan tai -nopeuden hienosäätö on tässä vaiheessa aina tarpeen, täydellisen tarkka ei mikään kantoraketti ole. New Horizonin kohdalla oli varauduttu korjaamaan luotaimen nopeutta 100 m/s johonkin suuntaan. Tarvetta oli kuitenkin hidastaa vauhtia vain 20 m/s. Lennon tässä vaiheessa käyttämättä jäävä polttoaine vastaa siis liiketilan muutosta 80 m/s ja se voidaan hyödyntää lennon myöhemmässä vaiheessa, Pluton ohituksen jälkeen, jolloin matka jatkuu Pluton taakse Kuiperin vyöhykkeelle.

Nopeutta on nyt hidastettu tuo 20 m/s ja New Horizons ohittaa Jupiterin 28.2.2007 ja määränpäänsä Pluton 14.7.2015. Hauska sattuma on se, että käytetty raketin kolmas vaihe, Star 48B, lentää ratakorjauksen jälkeen nopeammin kuin itse luotain ja tulee saavuttamaan Jupiterin ennen luotainta. Plutoon saavuttaessa se on kuitenkin 200 000 000 kilometriä sivussa. Saman verran olisi mennyt ohi myös New Horizons, ellei sen vauhtia olisi nyt hidastettu.

Lähiviikkojen aikana luotaimen järjestelmiä testataan ja varmistetaan Jupiterin ohituksen onnistuminen. Ohilennon aikana Jupiterista tullaan tekemään aktiivisesti havaintoja, joiden tulokset lähetetään Maahan. Sen jälkeen luotain laitetaan "horrokseen" ja herätetään vain silloin tällöin tarkistuksia varten, kunnes puolisen vuotta ennen Pluton ohitusta luotain joutuu tosissaan töihin. Radiosignaalin kulku luotaimesta Maahan kestää tuolloin jo neljä tuntia. Intensiivisin tutkimusvaihe, Pluton lähiohitus kestää vain vuorokauden. Luotaimen on toimittava itsenäisesti koko sen ajan, koska radioviiveen takia sitä ei voi ohjata Maasta käsin. Virheisiin ei ole varaa, koska toista tilaisuutta ei tule. Kaikki tutkimustieto tallennetaan luotaimen muistiin, josta se myöhemmin lähetetään Maahan. Pitkän etäisyyden takia tiedonsiirtonopeus on varsin alhainen, vastaten ensimmäisiä puhelinmodeemeja. Kaiken tietomäärän siirtämiseen kuluu muutama kuukausi ohilennon jälkeen. Tehtävän haasteellisuuden takia kaikkia toimintoja tullaan testaamaan ja harjoittelemaan ennen Plutoon saapumista. Jupiterin ohitus tarjoaakin hyvän mahdollisuuden tähän.

New Horizonin matkaa voi seurata osoitteessa http://pluto.jhuapl.edu/mission/whereis_nh.php, jossa luotaimen sijainti näkyy kartalla.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/newhorizons/main/index.html

http://pluto.jhuapl.edu/launch/index.php

New Horizons laukaistu

Pluto-luotain on onnistuneesti laukaistu pitkälle matkalleen kohti Plutoa. Raketin kolmas vaihe irrottautui luotaimesta klo 21:46 Suomen aikaa, ja alus on nyt matkalla.

New Horizons –luotaimen lähtö peruttu toistamiseen

Pluto-luotaimen tämänpäiväinen lähtöyritys on peruttu ohjauskeskusta vaivanneen sähkökatkoksen vuoksi. Uusi yritys huomenna, jolloin laukaisuikkuna ajoittuu välille 20:08 - 22:07 Suomen aikaa. Sää suosii laukaisua huomenna 80 % todennäköisyydellä.

New Horizons –luotaimen lähtö peruttu tältä päivältä

Plutoon matkaavaa New Horizons luotaimen lähtö on tältä päivältä peruttu, uusi yritys huomenna klo 20:16-22:15 Suomen aikaa. Sallittuja rajoja hipovat tuulet pakottivat siirtämään lähtöä. Yläilmakehän tuuliolosuhteet olivat sallituissa rajoissa, mutta laukaisupaikan tuulet olivat puuskissa yli luotainta kuljettavalle Atlas V –raketille sallittuja rajoja. Teknisiä esteitä lähdölle ei olisi ollut.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/newhorizons/main/index.html

http://pluto.jhuapl.edu/launch/index.php

New Horizons kohti Plutoa

Ensimmäinen Pluton tutkimaan matkaava luotain on valmiina lähtöön. NASA:n New Horizons -luotain on määrä laukaista pitkälle matkalleen huomenna tiistaina, 17.1.2006. Flyygelin kokoinen ja 500 kilon painoinen luotain odottaa laukaisua Atlas V 511 -raketin kärjessä. Versio 511 on Atlaksen suurin versio, jolla New Horizons saavuttaa ennätyksellisen 16 kilometrin sekuntinopeuden, lähes 60 000 kilometriä tunnissa. Tällä vauhdilla Maapallon kiertäminen sujuisi 40 minuutissa! New Horizons onkin nopein luotain mikä koskaan on lähetetty. Kuun se ohittaa yhdeksän tunnin lennon jälkeen. (Apollolta matkaan kului kolme vuorokautta). Jupiterin se saavuttaa jo 13 kuukauden kuluttua ja lisää vauhtiaan jättiläisplaneetan painovoimakentässä. Pluton luo luotain saapuu vuonna 2015. Pluto on planeetoista kaukaisin, ja ainoa, jota ei ole tutkittu lähietäisyydeltä. Onnistuessaan New Horizons paikkaa tämän aukon, ja Pluton jälkeen se suuntaa syvemmälle Aurinkokunnan ulkolaidalle, Kuiperin vyöhykkeelle. Siellä on muita Pluton kaltaisia kappaleita sekä komeettoja.

Pluton tutkimiselle alkaa ollakin kiire, koska planeetta on etääntymässä Auringosta. Sen pintalämpötila laskee ja ohut ilmakehä tiivistyy planeetan pinnalle peittäen sen näkyvistä. Paikalle on ehdittävä ilmakehän vielä ollessa kaasumaisessa muodossa.

Koska New Horizons lentää kauas Auringosta, sen tarvitsemaa sähköenergiaa ei voi tuottaa aurinkopaneeleilla. Muiden ulkoplaneettaluotaimien tapaan New Horizons käyttää ydinparistoa tuottamaan ne muutamat kymmenen wattia sähkötehoa, jotka se tarvitsee toimiakseen. Ydinparistossa on 11 kiloa radioaktiivista plutoniumia, jonka hajotessaan synnyttämä lämpö muutetaan sähköksi. Radioaktiivista materiaalia sisältävien luotaimien laukaisu on aina herättänyt jonkinlaista liikehdintää ympäristöväen keskuudessa. Huoli on aiheetonta, koska laukaisun epäonnistumiseen on varauduttu. Plutonium on kiinteässä muodossa ja siten kapseloitu, että se kestää vaikka raketin räjähtämisen ja maahan putoamisen leviämättä ympäristöön. Mahdolliset putoamispaikat ovat tiedossa ja jos onnettomuus sattuu, luotaimen romut tullaan mahdollisuuksien mukaan etsimään ja korjaamaan talteen.

Aiheesta lisää:

http://www.nasa.gov/mission_pages/newhorizons/main/index.html

http://pluto.jhuapl.edu/launch/index.php

Plutolla kolme kuuta!

Aurinkokunnan (toistaiseksi) uloimmalta planeetalta on löydetty kaksi kuuta lisää. Plutolla on aikaisemmin tunnettu vain yksi kuu, Charon. Nyt löydetyt ovat pieniä, 45...160 km kokoisia ja kiertävät Plutoa n. 44 000 km:n etäisyydellä, yli kaksi kertaa kauempana kuin Charon.

Tutkijat ovatkin ihmeissään, miten Maan Kuuta pienemmällä Plutolla voi olla niin monta kuuta. Näyttääkin siltä, ettemme tiedä Aurinkokunnan ulkolaidan kappaleista vielä juuri mitään. Ensi vuona matkaan lähtevää New Horizons –luotainta odottaa lähes tuntematon maailma tutkittavaksi.

New Horizons Goddardin avaruuskeskukseen

Ensimmäinen Plutoon lähetettävä luotain New Horizons on kuljetettu valmistuspaikastaan Johns Hopkins:in yliopistosta NASA:n Goddardin avaruuskeskukseen testejä varten. Luotain on tarkoitus laukaista kohti määränpäätään vuoden 2006 tammi- tai helmikuussa. Perillä luotaimen on määrä olla kesällä 2015, jolloin Pluto on 3,1 miljardin kilometrin päässä Maasta. New Horizons on näin ollen tähän asti nopein ulkoplaneetoille lähetetty luotain. Atlas V -raketilla tapatuvan lähdön jälkeen New Horizons saavuttaa Kuun radan jo yhdeksän tunnin lennon jälkeen. Jupiterin ohi luotain lentää 13 kuukautta myöhemmin kiihdyttäen vauhtia jättiläisplaneetan painovoimakentässä.

Pluto on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jota ei ole vielä luotaimien avulla tutkittu. Tutkimuksella alkaakin olla kiire, sillä Pluto on parhaillaan etääntymässä Auringosta. Samalla Pluton pintalämpötila laskee ja jossakin vaiheessa ilmakehä tiivistyy planeetan pinnalle, jolloin pinta peittyy näkyvistä eikä sitä pystytä enää tutkimaan.

New Horizons lentää Pluton ohi, aktiivinen tutkimusvaihe kestää viitisen kuukautta. Tämän jälkeen luotain jatkaa matkaansa Pluton kiertoradan ulkopuolelle Kuiperin vyöhykkeeseen. Jos luotain vielä on toimintakuntoinen, se voi jatkaa tehtäväänsä tutkimalla joitakin lukuisista Kuiperin vyöhykkeen jäisistä pikku-planeetoista. Komeetat ovat peräisin juuri Kuiperin vyöhykkeeltä, "likaisia lumipalloja", jotka ovat suistuneet radaltaan Aurinkokunnan sisäosiin. Niissä arvellaan olevan jäljellä Aurinkokunnan alkuperäistä rakennusainetta, joten luotain saattaa tuottaa arvokasta tietoa vielä varsinaisen päätehtävän, Pluton tutkimuksen jälkeenkin.

Lisätietoja:

http://pluto.jhuapl.edu/