Pönttökameran päiväkirja

Päiväkirja muuttanut

2009-01-01T18:27:00.001+02:00

Pönttökameran päiväkirja muttaa toiseen paikkaan.

Uusi osoite on: http://ponttokamera.blogspot.com/

Hyvää Uutta Vuotta!

2009-01-01T03:22:00.003+02:00

Pönttökamera toivottaa hyvää Uutta Vuotta 2009 kaikille ystävilleen!

Eläinten reagointi uuden vuoden ilotulitukseen herättää toistuvasti kysymyksiä. Miten linnut ja muut eläimet reagoivat rakettien paukkeeseen? Useampana vuodenvaihteena seuranneena en ole mitään dramaatista koskaa talvehtvien lintujen käytöksessä huomannut. Vuodenvaihde 2008-2009 taltioitui videolle äänen kera. Lintu oli ehkä hereillä, mutta rauhallisen oloisesti paikallaan.

Vuodenvaihde klo 23:58 - 00:02 videolla:

Puolisen tuntia puolen yön jälkeen se painoi päänsä siiven alle ja jatkoi uniaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Kaupungissa elävät linnut ovat tottuneet kaikenlaiseen ihmisen tuottamaan meteliin ja muuhun häiriöön. Eiväthän ne muuten täällä asuisikaan.

Kamera asennettu lehtopöllön pönttöön

2008-12-30T17:10:00.007+02:00

Vihdoinkin saatu kamera asennetuksi lehtopöllön pönttöön (Jarmo I:lle iso kiitos avusta!). Mahdollisen pesinnän kannalta aika on mitä sopivin, koska pöllöt alkavat kevättalvella etsiskellä puolisoa ja

pesäpaikkoja.

Aikaisemmista pesinnöistä ei näillä seuduilla ole tietoa, toisaalta ei aikaisemmin ole ollut pönttöjäkään, eikä alueen puusto tarjonne kovinkaan monta sopivaa luonnonkoloa. Lehtopöllö on kuultu huhuilemassa syksyn aikana useana iltana ja kerran pari se on näyttäytynytkin. Huutelua on kuulunut aivan pöntön läheltä, joten mahdollisesti kyseinen pöllöyksilö on jo löytänyt uuden pönttönsä. Lehtopöllö on alueella tuttu jo usean vuoden takaa, eli pesintä on hyvinkin mahdollinen.

Kamera tulee nyt olemaan toiminnassa koko ajan asetettuna liikkeentunnistukselle, eli kuvia saamme kaikista mahdollisista pöntöllä käynneistä. Muutkin linnut saattavat käyttää pönttöä tiaisista lähtien ja oravakin voi siihen asettua. Myös lehtopöllöä pienempi helmipöllö mahtuu siihen hyvin. Tulee olemaan varsin mielenkiintoista seurata tätä tiettävästi Suomen ensimmäistä nettiin kytkettyä pöllölle rakennettua kamerapönttöä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtopöllö

Pöntön 2 talviasukas

2008-11-22T22:40:00.007+02:00

Viikko sitten pöntön 2 asukas otettiin seurantaan. Tänään siitä taltioitui seuraava video.

Kyseessähän on tavanomainen talitiaisen "talvipesintä". Lintu valitsee syksyn viiletessä itselleen suojaisan paikan, jossa se yöpyy kevääseen saakka.

Kymmenen sekunnin välein päivittyvää kuvaa asukista on nähtävänä Pönttökamera pääsvulla osoittessa:

http://www.ponttokamera.net/

Lehtopöllö

2008-08-21T20:04:00.003+03:00

Pönttöjen hiljennyttyä tältä kesältä on aika katsoa tulevaan kauteen.

Jo pari vuotta olen ollut aikeissa rakentaa lehto- tai helmipöllölle sopivan pöntön läheiseen metsään. Lehtopöllöstä on äänihavaintoja ja helmipöllöstä näköhavainto. Molempia täällä siis liikkuu. Eilen illalla yhdentoista aikaan pihalta kuuluikin syksyn ensimmäinen lehtopöllön huuto. Se oli jossain aivan lähellä, ja juuri sillä suunnalla mihin pönttöä oli alan asiantuntijan kanssa suunniteltu asennettavaksi. Kukkopillin ääntä muistuttava huhuilu oli niin voimakas, että se tallentui mainiosti pelkällä kännykällä, ja pienellä editoinnilla kohinat lähtivät nätisti pois. Lopputuloksen voit kuunnella tästä.

Havainnon takia pöntön asennus aikaistui parilla päivällä, ja tänään pönttö käytiin nostamassa paikoilleen, iso kiitos Jarille!

Pönttöön mahtuu tietenkin kamera, ja kaapelointireitti on valmiiksi suunniteltu. Matkaa tulee noin sata metriä. Kuvaa pöntöstä nettiin on luvassa parin viikon sisään.

Isoon pönttöön mahtuu tietenkin moni muukin laji kuin lehtopöllö. Helmipöllö, uuttukyyhky, isosta lentoaukosta pitävä leppälintu, tai jopa talitintti voi pesiä siihen. Lähempänä vesistöä telkkä. Tai sitten orava, joka voi kantaa pöntön niin täyteen risuja, ettei pöllö enää mahdu siihen vaikka haluaisikin.

Toivotaan siis, että eilinen huhuilija palaa tänään maisemaan ja löytää uuden pöntön lisäksi vielä naaraan, jonka kanssa sitten aikaisin keväällä ottaa pöntön itselleen.

Kuoriutuminen tänään?

2008-06-11T01:29:00.001+03:00

Kirjosiepolla tulee 12 haudontapäivää täyteen tänään tai huomenna, joten kuoriutuminen on luvassa tänään, tai viimeistään ylihuomenna.

Kaikki sinitiaisen poikaset lähteneet

2008-06-04T22:00:00.002+03:00

Sinitiaisen pönttö on tyhjä, seitsemän uutta lintua maailmalla. Kaikki lähtivät lentokykyisinä ja hyvin terveen oloisina.

Ensimmäinen poikanen lähti jo kolme päivää sitten. Seurasi yksi päivä väliä, ja sitten eilen lähti kaksi. Neljä viimeistä lähtivät tänään, seitsemän minuutin sisään klo 08:12, 08:16, 08:18 ja 08:19.

Videolla lähdöt sekä sisä- että ulkokameralla kuvattuna.

Emot ruokkivat viimeistä neljää poikasta aivan lähtöhetkeen asti, ja vielä viimeisen poikasen lähdettyä emo kävi pesässä.

Tämä pesintä onnistui paremmin kuin yksikään sinitiaisen pesintä aikaisemmin Pönttökameran historiassa. Totaalisia epäonnistumisiakin on ollut useita, ja nyt seitsemän tervettä poikasta maailmalle.

Pönttö 3 hiljenee tältä erää. Uusintapesintä on epätodennäköinen, vaikkakin mahdollinen. Pöntössä 7 riittää seurattavaa vielä pitkälle heinäkuun puolelle. Siellä kirjosiepon ennustettu kuoriutuminen kesäkuun 11. - 13. päivä.

Kaksi poikasta lähtee

2008-06-03T22:00:00.000+03:00

Toinen ja kolmas poikanen lähtivät tänään pöntöstä. Videolla sekä sisä- että ulkokuvaa lähdöstä.

Molemmat poikaset lensivät hyvin ja pääsivät onnistuneesti pesäpuun oksille.

Sieppokoiras osallistuu edelleen pesintään

2008-06-03T18:11:00.004+03:00

Kirjosieppokoiras on edelleen mukana pesinnässä. Tässä se ruokkii hautovaa naarasta.

Edellisen kerran kirjosiepon pesintä oli seurannassa vuonna 2003, ja silloin naaras oli yksinhuoltaja. Päiväkirjamerkinnät voi lukea linkistä

http://www.ponttokamera.net/2003/2003_kehys.htm

kohdasta Kesäkuu ja Heinäkuu.

Orava käy pöntöllä

2008-06-02T21:00:00.001+03:00

Yhtään poikasta ei tänään lähtenyt pesästä.

Orava sen sijaan käy tutkimassa pönttöä, mistä lintu tietenkin suuttuu. Emolintu hyökkäilee oravaa kohti useaan otteeseen ja yrittää ajaa sen pois. Videolla kuuluva sähinä on poikasten ääntelyä! Nekin vaistoavat vaaran, joko suoraan, tai sitten vanhempiensa viestien perusteella.

Vähän myöhemmin orava tuli uudelleen. Nyt se häärää pöntön katolla, kolina vain kuuluu. Poikaset eivät tällä kertaa reagoineet mitenkään, joten ehkä niiden sähinä edellisellä kerralla johtui emon varoitusäänistä.

Ensimmäinen poikanen lähtenyt

2008-06-01T15:55:00.005+03:00

Ensimmäinen sinitiaisten seitsemästä poikasestä lähti pöntöstä klo 15:57. Tässä kuvassa se on lentoaukolla, hetkeä ennen lähtöä.

Lähtö videolla:

Poikanen lensi hyvin ja laskeutui hallitusti pesäpuun oksalle muutaman metrin päähän. Seuraava video on kuvattu pöntön ulkopuolelta ja siinä näkyy poikasen lähtö ja ensilento.

Sinitiaiset hyppivät jo aukolle

2008-06-01T11:01:00.004+03:00

Nämä poikaset ovat nyt 18 ja 19 vuorokauden ikäisiä. Saman ikäisinä lähtivät viime kesänä tässä pöntössä kasvaneet sinitiaiset. Nyt poikue on vähän isompi, mikä selittänee vähän pidemmän pesäpoikasajan. Mutta ensi viikon alkupäivinä nämä varmasti lähtevät.

Videolla näemme, miten poikaset alkavat jo kurkistamaan lentoaukosta ulos.

Poikasten lähtö on tarkoitus tänäkin vuonna tallentaa myös ulkokameralla.

Siepolla jo seitsemän munaa!

2008-06-01T09:38:00.002+03:00

Tinttien tapaan sieppokin muni vielä yhden munan haudonnan jo alettua.

Videotallenteesta näkyy, että muninta tapahtui välillä 5:55 - 6:47.

Kirjosieppo ei peittele munia mitenkään lähtiessään pesästä pois, joten lukumäärä on helposti laskettavissa.

Kirjosieppo aloittanut haudonnan

2008-06-01T01:22:00.004+03:00

Nyt on kirjosiepolla kuusi munaa, mikä on yksi enemmän kuin kirjosiepon keskimääräinen munaluku kirjalisuuden mukaan. Munalukuun vaikuttanee se, onko naaras yksinhuoltaja vai ei. Kirjosieppo-koiras on moniavioinen. Sillä voi tiettävästi olla jopa neljä naarasta, jolloin se kuitenkin osallistuu vain yhden naaraan pesintään, jättäen muut yksinhuoltajiksi. Yksinhuoltajanaaraat munivat vähemmän kuin se joka ei ole yksinhuoltaja.

Tähän pesintään on ainakin toistaiseksi myös koiras osallistunut.

Tinttiemo suuttuu oravalle!

2008-05-29T18:46:00.003+03:00

Tämä pönttö on tammessa. Orava syö tammen kukintoja, ja siksi se käy usein ruokailemassa puun oksistossa pöntön yläpuolella. Usein oravat menevät puuhun viereisten puiden oksilta, mutta toisinaan myös kiipeävät sinne runkoa myöten. Oravat eivät ole kiinnostuneita sinitiaisperheestä, mutta tänään yksi orava jäi syystä tai toisesta tutkimaan pönttöäkin. Tästäkös tinttiemo suuttui.

Videolla kuuluu selvästi oravan rapistelu pöntön ulkopuolella.

Mielenkiintoista on myös poikasten käyttäytyminen emon tullessa sisään. Poikaset ovat tällä kertaa aivan hiljaa, vaikka ne yleensä nostavat kovan metelin ruokakuljetuksen saapuessa. Tällä kertaa emo jollakin tavalla komensi poikaset hiljaisiksi. Niiden on täytynyt kuulla emon varoitus jo ennen kuin se tuli sisään. Tai sitten ne reagoivat oravat kolisteluun ja olivat siksi hiljaa.

Sinitiaiset aloittaneet lentoharjoitukset

2008-05-29T16:15:00.002+03:00

Kaikki seitsemän poikasta ovat edelleen hyvissä voimissa. Nyt sääkin on suosinut liharavinnon löytymistä luonnosta. Pientä kokoeroa poikasten kesken on havaittavissa, mutta ei huolestuttavissa määrin. Se voi johtaa siihen, että ne eivät kaikki lähde pöntöstä samana päivänä.

Nyt on jo havaittavissa määrätietoista siipien harjoittelua. Poikaset eivät vielä hyppää lentoaukolle, eivätkä muutenkaan nouse siivilleen, mutta päristelevät siipiään jo ihan mallikkaasti.

Tällä videolla on myös ääni.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinkä tärkeää lentotaidon kannalta tällainen pesässä tehty siipilihasten harjoitus on. Sitä ei nimittäin kunnolla mahdu tekemään tätä pienemmässä pöntössä, joka vielä olisi täysin mitoitussuositusten mukainen.

Videokuvasta näkee selvästi, miten poikaset ovat möyhineet pesää hajalle. Kaikki pehmusteet ovat siirtyneet yhdeksi mytyksi pöntön takaseinälle.

Ruokkiiko koiras munia?

2008-05-28T23:00:00.000+03:00

Näyttää aivan siltä, että koiras yrittäisä ruokkia munia. Siinä tapauksessa se olisi vähintään pari viikkoa liian aikaisessa. Voi tietysti olla, että oletti naaraan olevan jo hautomassa ja oli tuomassa tälle ruokaa.

Koiras tuli pesälle ruokaa nokassaan, katseli hetken aikaa munia ja lensi sitten pois.

Tärkeintä kuitenkin, että koiras on pesinnässä näin aktiivisesti mukana. Se ei ole itsestään selvää, koska kirjosieppokoiras on moniavioinen. Se voi pariutua useamman naaraan kanssa, mutta osallistuu vain yhden naaraansa pesintään. Tämäkin naaras voisi siis yhtä hyvin olla yksinhuoltaja.

Kirjosiepolla ensimmäinen muna

2008-05-26T08:37:00.002+03:00

Kirjosiepoilla pesänrakennus on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäinen muna on munittu. Juuri tätä kirjoittaessa koiraskin käväisi pesässä tarkistuskäynnillä.

Setsemän poikasta ja ruokahuolto toimii

2008-05-23T22:34:00.004+03:00

Kaikki seitsemän sinitiaisen poikasta ovat erittäin hyväkuntoisen näköisiä ja kasvavat tasaisesti. Jos sää pyyy samanlaisena kuin nyt tai vähän lämpenee, kaikilla seitsemällä näyttää tällä hetkellä olevan hyvät edellytykset varttua lentokykyisiksi.

Molemmat vanhemmat ruokkivat todella ahkerasti pitkin päivää. Usein ne osuvat pesälle yhtä aikaa, mutta tilaa riittää vielä kaikille.

Poikasten aktiivisuudesta on osoituksena myös emon siirtyminen yöksi pesän reunalle, koska poikasten päällä ei "patjan" liikkumisen takia pysty enää kunnolla nukkumaan.

Ensi viikolla emo todennäköisesti lopettaa pöntössä yöpymisen kokonaan.

Kirjosiepon pesä valmistuu

2008-05-21T22:11:00.007+03:00

Kirjosieppo aloitti rakentamisen aamulla klo 4:28 ja lopetti puolilta päivin klo 12:49. Kuvissa pesä ennen ja jälkeen päivän rakennusvaiheiden.

Videolla rakentamista.

Kuten aiemmin todettu, kirjosiepon pesä on varsin erinäköinen kuin tiaisilla. Sieppo käyttää aika karkeaa ja kuivaa rakennusmateriaalia, heinää ja lehtiä. Tällaisista aineista ja tällaisella huitomis-tekniikalla pesää ei voisikaan rakentaa muualle kuin koloon tai muulle tukevalle alustalle. Johonkin oksanhankaan ei tällä tekniikalla saisi pesää aikaiseksi lainkaan.

Pesä on nyt sen näköinen, että huomenna aamuyöllä sieppo saattaa munia ensimmäisen munan.

Sinitiaisella seitsemän poikasta

2008-05-19T22:48:00.002+03:00

Tietokone suostui lopulta yhteistyöhön ja alkoi kiltisti tallentamaan videokuvaa molemmista pöntöistä. Vain videotallennetta ruutu kerrallaan tarkastelemalla pystyy varmuudella laskemaan poikasten lukumäärän. Näistä kuvista voimme siis laskea, että poikasia näkyy samanaikaisesti seitsemän. Niitä voi enemmänkin, mutta vähintään seitsemän.

Kolean sään edelleen jatkuessa hyvä asia on, että molemmat vanhemmat osallistuvat aktiivisesti ruokintaan.

Käpytikka on ainakin parina päivänä käynyt kurkistamassa pönttöön. Se havittelee poikasia ruuaksi itselleen tai poikasilleen. Tikasta ei ole vielä vaaraa sinitiaisille. Se ei ylety nappaamaan niitä pöntön pohjalta, mutta poikasten kasvaessa ja niiden alkaessa liikkumaan enemmän, ne hyppivät ruokaa tuovaa emoa vastaan lentoaukolle, ja silloin tikalla on mahdollisuus saada poikanen kiinni.

Tässä vielä pätkä videota, jossa molemmat vanhemmat tuovat ruokaa poikueelle.

Kirjosiepon rakennusprojekti etenee

2008-05-19T16:42:00.003+03:00

Kirjosieppo rakentaa pesäänsä ahkerasti ja määrätietoisesti. Videolla muutamia tyylinäytteitä tältä päivältä.

Myös koiras kävi pöntössä useaan otteeseen, vaikka ei taida ymmärtää pesän rakentamiesta juuri mitään, tyytyy lähinnä tarkkailemaan tilannetta.

Kirjosieppokoiras on moniavioinen. Sillä voi olla pesä useamman naaraan kanssa. Koska tämä koiras on mukana pesän teossa, se voi merkitä sitä, että sillä ei ole, tai ei vielä ole toista naarasta.

Kirjosieppo pöntössä 7?

2008-05-18T21:33:00.003+03:00

Pönttöön 7 on parin viime päivän aikana tuotu pesämateriaalia, joka näyttää kirjosiepon tuomalta.

Pöntössä on kuivia lehtiä ja heinää, mahdollisesti myös männyn kuoren hilettä. Itse lintu ei ole kameralle näyttäytynyt, mutta mikään muu se ei voi olla kuin kirjosieppo. Koiras on pihalla lauleskellut ahreasti jo pitkään.

Tässä pönttö 7 ulkopuolelta.

Pöntösä on uusi kamera. Se on oikeastaan koekäytössä, ja valo on säädetty vähän väärin. Siksi kuva ei ole tasaisesti valaistu, mutta nyt sinne ei voi mennä säätämään. Kirjosieppo hylkää pesänsä tässä vaiheessa melko herkästi.

Sinitiaisilla kaikki ok

2008-05-18T21:25:00.002+03:00

Huolimatta viime päivien koleahkosta säästä, näyttää sinitiaispoikue olevan voimissaan. Molemmat vanhemmat ruokkivat ja hoitavat poikasia.

Pesäpoikasvaihe on sään suhteen kriittinen, sillä poikaset tarvitsevat proteiinipitoista ravintoa jota on vain hyönteisissä, hämähäkeissä ja toukissa. Kylmä sää vähentää proteiinipitoisen ravinnon saatavuutta. Siemenillä ruokittuna poikaset eivät kehity hyvin.

Kuoriutuminen alkanut

2008-05-13T19:40:00.003+03:00

Lasketun ajan arviointi osui kohdalleen, ja kuoriutuminen alkoi tänään iltapäivällä. Tässä emo tyypilliseen tapaan syö munan kuorta.

Ruokintakin toimii.

Vain osa munista on toistaiseksi kuoriutunut. Osa voi jäädä myöhempään iltaan tai huomiseksi.