Pönttökamera toivottaa hyvää Uutta Vuotta 2009 kaikille ystävilleen!
Eläinten reagointi uuden vuoden ilotulitukseen herättää toistuvasti kysymyksiä. Miten linnut ja muut eläimet reagoivat rakettien paukkeeseen? Useampana vuodenvaihteena seuranneena en ole mitään dramaatista koskaa talvehtvien lintujen käytöksessä huomannut. Vuodenvaihde 2008-2009 taltioitui videolle äänen kera. Lintu oli ehkä hereillä, mutta rauhallisen oloisesti paikallaan.
Vuodenvaihde klo 23:58 - 00:02 videolla:
Puolisen tuntia puolen yön jälkeen se painoi päänsä siiven alle ja jatkoi uniaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kaupungissa elävät linnut ovat tottuneet kaikenlaiseen ihmisen tuottamaan meteliin ja muuhun häiriöön. Eiväthän ne muuten täällä asuisikaan.
Pöntön 3 kuva on nyt netissä. Sinitiainen hautoo munia, joita on ainakin seitsemän, mahdollisesti yhdeksän kappaletta. Määrä tarkentuu, kunhan kuvia saadaan talteen.
Pönttöä 2 päivystää kirjosieppokoiras. Naarasta ei ole vielä näkynyt.
Ne olivat selvästi eri kokoisia, kuten videolta ja alla olevasta kuvasta näemme.
Isompi poikanen oli valmis lähtemään. Pienempi sen sijaan ei välttämättä ollut. Sen liikkuminen pöntössä oli selvästi sisartaan epävarmempaa ja voimattomampaa. Se pääsi kyllä pöntöstä ulos, mutta sen selviäminen tämän jälkeen on kyseenalaista. Ulkokameraa ei ollut lähtöä kuvaamassa, joten varmuutta toisen poikasen lentotaidosta emme saa.
Pesintä kuoriutumisen jälkeen ei sujunut normaalisti. Munia oli seitsemän, josta kuusi kuoriutui. Tässä vielä kuusi poikasta elossa.
Epätyypilliseen tapaan poikaset eivät rauhoittuneet edes emon ollessa pesässä. Ne tunkivat itsensä emon alta esiin ruokaa kerjäämään. Tässä yksi poikanen väsähtäneenä emon niskassa. Vastakuoriutuneet poikaset eivät saaneet ruokaa juuri lainkaan. Emo tuli monta kertaa pesään ilman ruokaa ja asettui vain lämmittämään poikasia. Seuraavana päivänä, 15.6. elossa oli enää kaksi poikasta.
Kaksi poikasta kuoriutui 11.6. loput ilmeisesti seuraavana päivänä. Toinen kamera oli sillä hetkellä seuraamassa pöntön 3 lähtöä, joten kuvaa lopuista kuoriutumisista ei ole. Poikaset tulevat toimeen päivän tai kaksi ilman ruokaakin, joten on mahdollista, että ne eivät saaneet lainkaan ruokaa, elivät pari päivää ja nääntyivät nälkään.
Pesään jäi yksi muna kuoriutumatta. Ehkä se virheellisesti ylläpiti emon haudontavaistoa eikä se ymmärtänyt jättää munaa sikseen ja alkaa hautomisen sijaan ruokkimaan kuoriutunutta kuutta poikasta. Sen seurauksena neljä poikasta menehtyi ja jäljelle jäi vain kaksi vahvinta.
Tai sitten näillä emoilla ei pesintävaistot jostakin muusta syystä toimineet normaalisti.
Tämä lienee tämän kesän viimeinen pesintä Pönttökamerassa. Syyspesintöjä ei ole tähän mennessä koskaan ollut, mutta mistäs sitä koskaan tietää.
Palaamme asiaan taas viimeistään talvehtimisen alettua syksyllä tai alkutalvesta. Ellemme keksi jotakin muuta kivaa ennen sitä.
Joitakin tämän kesäisten pesintöjen päiväkirjamerkintöjä saatetaan vielä täydentää kuvilla ja videoilla. Esim. pöntön 3 kaikkien poikasten lähdöt yhdellä videolla tullaan julkaisemaan jossakin vaiheessa lähitulevaisuudessa.
Kiitos kaikille lukijoille, ja hyvää kesää, toivottaa Pönttökamera!
Pesinnän tilanne on epäsäännöllisen seurannan vuoksi vähän epäselvä. Vieläkö on muninta kesken, vai joko haudotaan? Tarkkailaan nyt kakkosta päivittäin ja selvitetään tilannetta.
Täällä tapahtuu jotakin, mutta mitä? Pesä näyttää talitiaisen sisustamalta. Yksi muna on pesäkupin ulkopuolella. Pehmusteiden alla saattaa olla lisää munia. Tarkkaillaan tilannetta.
Kirjosieppo on kytännyt tätä pönttöä jatkuvasti, mutta naarasta ei ole näkynyt.
Kirjosiepon vuorokausirytmi on aivan erilainen kuin tiasilla. Sieppo valvoo selvästi myöhempään ja herää aikaisemmin kuin tiaiset. Jo ennen aamuneljää se on liikeellä, kun esim. pöntön 3 sinitiainen nukkuu yli viiden.
Myöhemmin päivällä se kävi sinitiaisen pesässäkin kertaaleen.
Sinitiainen oli päivällä pitkiä aikoja poissa. Aikaisempina vuosina sinitiaiset ovat osoittautuneet talitiaista selvästi huolettomimmiksi hautojiksi, joten käyttäytyminen on toivottavasti normaalia. Aika näyttää milloin munat kuoriutuvat. Siitä taaksepäin laskemalla voidaan haudonnan alku periaattessa määrittää.
Lajityypilliseen tapansa se ahertaa aamupäivällä ja pysyy poissa lähes koko iltapäivän.
Sillä välin kirjosieppo käy samaisessa pöntössä, toista kymmentä kertaa iltapäivän ja illan mittaan. Naarasta ei näy vielä missään.
Kuvassa nähdään kirjosieppo tulossa pönttöön pesämateriaalia nokassaan, mikä on mielenkiintoista. Pesänrakennus on naaraan tehtävä. Ilmeisesti tämä on koiraan yritys tehdä itsestään tai pöntöstä houkuttelevampi naaraan silmissä.
Ensimmäinen havainto kirjosieposta tänä vuonna. Laulua ei ole vielä kuulunut, ehkä on liian kylmä siihen. Eivätkä naaraat ole vielä ehkä saapuneet. Mutta ahkeria pönttöjenkatsojia sieppokoiraat ovat, joten tulemme näkemään niistä kuvia enemmänkin. Se myös liikkuu selvästi aikaisempaan, ja myös myöhempään vuorokaudenaikaan kuin tiaiset.
Jälleen oli talitintti siellä tutkimassa pitkät tovit. Päivälläkin oli jo ainakin kerran, jollei useammankin. Tämä talitintti yritti jo vähän sisustaakin, heitteli moneen kertaan tarmokkaasti yläkuvassa näkyvää lehteä tai mikä lieneekään.
Lopulta jähmettyi paikoilleen valppaan näköisenä, hermostui ulkoa kuuluneista äänistä ja lennähti pois.
Melkein toivoisin, että jos lintu on noin ääniherkkä, niin ei kannattaisi pesiä tähän pönttöön. Tulee mieleen parin vuoden takainen tämän kakkospöntön talviyöpyjä, joka hermostui jokaisesta läheisellä kävelytiellä kävelleestä ihmisestä. Ei ole hyvä juttu, jos emo hermoilee ympäristön arkisia ääniä kovasti kesken pesinnän.
Yllättävän paljon on linnuissa eroa tuon hermoilun suhteen. Jotkut eivät ole moksiskaan, vaikka lauma lapsia melskaisi pöntön alapuolella ja toiset taas häiriintyvät jo rauhallisesta kävelystä vähän kauempana. Niin no, aika samalla tavallahan tuo menee ihmisilläkin. Joku vaan sietää enemmän kuin joku toinen.
Tätä ei ollakaan vähään aikaan nähty. Kun tutkitaan, niin pitäähän toki kattokin tarkastaa. Ja näin se käy kätevästi, kun on lintu.
Tälle pariskunnalle tuntuu olevan vaikeaa päättää, onko tämä pönttö kelvollinen vai ei. Harvoin näin perusteellista ja pitkään kestävää tarkasteluvaihetta on nähty. Toisinaan lintu on asettunut taloksi ihan samana päivänä kun on pönttöön ensimmäistä kertaa tutustunut. Naaras valitsee pesäpaikan koiraan ehdottamista vaihtoehdoista.
Tässä molemmat käyvät sisällä. Tämän pariskunnan vuorokausirytmi on myös erikoinen. Esim. naapurissa asuva sinitiainen on tähän aikaan vuorokaudesta jo tukevasti nukkumassa. Niin myös aikaisemmin täällä pesineet talitiaiset.
Talitiaispariskunta tutki jo melkein iltahämärässä, vähän ennen kahdeksaa, kakkospönttöä kahdesta paikasta; ulkoa ja sisältä. Sisällä ollutta naarasta näytti kiinnostavan erityisesti lattian nurkat.
Koiras ei tullut sisälle, mutta hääräsi koko ajan ulkopuolella ja kurkisti muutaman kerran sisään.
Pöntössä 1 ei ole kimalaisen lisäksi näkynyt mitään muuta liikettä. Se ei nyt tiaisia jostain syystä kiinnosta. Kaikista pöntöistä se on ainoa jossa on pesinyt myös kirjosieppo, joka onkin ollut aika yleinen asukas ykkösessä. Ehkä syy onkin siinä, että ykkönen on usein ollut tyhjä vielä kun kirjosiepot alkavat etsiä pesäpaikkaa.
Siirretään siis ykkösen kuva toistaiseksi pönttöön 2, jossa talitiainen on käynyt tekemässä jotakin. Aika vähän toistaiseksi saatu aikaan, mutta ehkä se siitä lähtee. Pöntössä ei ollut lainkaan puruja, vähän materiaalia sinne on tuotu.
